Wilman Asiakaspäivää vietettiin tänä vuonna marraskuisessa Helsingissä. Paikalla oli lähes 200 Wilma-asiakasta eri puolilta Suomea. Tapahtuman avasivat Visma Enterprisen toimitusjohtaja Jukka Holm sekä koululiiketoiminnan johtaja Teemu Lehtonen terveisillään ohjelmistokehityksen ja Wilman maailmasta. Juonnosta ja haastatteluista vastasi kasvujohtaja Miia Eskelinen-Fingerroos.
Jukka Holm nosti esiin kolme tärkeintä teemaa Visman julkisen sektorin palveluiden kehityksessä:
- Kyky vastata toiminnallisesti jatkuvasti muuttuviin asiakastarpeisiin ja lainsäädännöllisiin muutoksiin.
Emme unohda tätä perustehtävää, joka jo on monilta osin vahvuutemme. - Tietoturvan ja tietosuojan varmistaminen.
Vuosi vuodelta vaatimustaso näiden asioiden suhteen nousee – niin meillä kuin asiakkailla. Tähän tarpeeseen haluamme vastata ja toimia edelläkävijänä. - Design-lähtöinen ajattelu julkishallinnon sovelluksissa.
Haluamme olla helpottamassa käyttäjien arkea ja virtaviivaistamassa tekemistä, emme lisäämässä työtaakkaa. Tässä onnistuminen on vaatinut ja vaatii myös jatkossa uudenlaista osaamista ja uusia työskentelytapoja.
Toimintaympäristön tulevaisuuden näkymiä pohtivat puheenvuorossaan myös asiakkuuspäällikkö Janne Lumme ja Miia Eskelinen-Fingerroos. Yhdessä yleisön kanssa luodussa sanapilvessä merkittävimmiksi muutoksiksi kuntien ja opetuksen järjestäjien tulevaisuudessa tunnistettiin seuraavat teemat:
- Tietoturva
- Oppilashuolto ja oppivelvollisuus
- Sähköinen asiointi ja digitaalisuus
- Jatkuva muutos
Teemme opetusmaailman arjesta helpompaa – yhdessä
Asiakaspuheenvuorossa Lahden kaupungin tietojärjestelmäsuunnittelija ja perusopetuksen Wilma-pääkäyttäjä Erika Kähkönen jakoi kokemuksiaan Wilman pääkäyttäjän tukipalvelusta:
“Palvelu säästää aikaa ja tehostaa resurssien käyttöä, ja joka viikko myös oppii jotain uutta. Olemme työstäneet esimerkiksi opintosuunnitelmia, Primus-näkymiä ja kenttiä, sekä tulosteita ja lomakkeita. Tällä hetkellä työn alla on TUVA-OPS.”
Kumppanipuheenvuorossa Opetushallituksen erityisasiantuntija Kiira Noponen ja viestinnän asiantuntija Olli Kauppila kertoivat MPASSid-tunnistuksenvälitysratkaisusta, joka helpottaa niin oppijan ja opettajan, kuin koulutuksen järjestäjän ja palveluntarjoajankin arkea tarjoamalla yhdet käyttäjätunnukset sähköisiin opetusalustoihin. Wilmaa käyttävät kunnat ja kaupungit voivat ottaa MPASSid-kertakirjautumisen vaivatta käyttöön.
Funidatan CTO Toni Sallanmaa avasi kokemuksia Sisu-järjestelmän AWS-siirtymisestä, eli pilvipalveluiden hyödyntämisestä korkeakoulusektorilla. Ensisijaisena tavoitteena hän mainitsi paremman käyttökokemuksen loppukäyttäjille, mikä saavutetaan mm. skaalautuvuuden, jatkuvuuden ja automaation avulla. Tonin mukaan julkipilvipalveluiden suosio kasvaa jatkuvasti, ja moni tunnettu kansallinen toimija onkin jo siirtynyt niitä käyttämään.
Päivän aikana järjestettiin lisäksi ajankohtaisiin aiheisiin ja käytännön kysymyksiin pureutuva paneelikeskustelu KOSKI- ja eHOKS-tiedonsiirroista. Panelisteina mukana olivat Opetushallitukselta Juho Mikkonen Koski-tiimistä ja Paula Borkowski eHOKS-tiimistä, sekä Wilman asiantuntijoina tuoteomistaja Janne Haapsaari, asiakastuen viestintäasiantuntija Tarja Jaakkonen ja vanhempi konsultti Tiina Tavio vastaamassa osallistujien esittämiin kysymyksiin.
Wilma – suomalaisen oppimisen sydämessä
Missiomme on tehdä opetusmaailman arjesta yhä helpompaa ja tehokkaampaa, vapauttamalla aikaa tärkeisiin asioihin. Kolme keskeistä teemaa Wilman kehittämisessä ovat:
- Saumaton käyttökokemus palveluiden välillä. Palvelut löytyvät yhdestä paikasta.
- Markkinoiden parhaat opetuksen järjestämisen palvelut.
Arjen organisointi sekä lakien ja säädösten noudattaminen on tehokasta ja helppoa. - Kokonaisvaltainen palvelupolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.
Tuotekehityksen roadmapilla korostuu kestävä kehitys
Kehitystiimin kuulumisissa tuotepäälliköt Joakim Pesola ja Maria Tamminen avasivat Wilma-tuoteperheen jatkuvaa kehitystä. Wilman roadmapilla pyrimme aina ensisijaisesti tavoittelemaan kestävää kehitystä, priorisoimme asiakkaan tarpeet ja kasvatamme jatkuvasti UX- ja design-työn merkitystä. Lisäksi mikropalveluarkkitehtuuri ja pilviteknologia näyttävät vahvasti suuntaa ja ohjaavat tekemiämme teknologiavalintoja. Tällä hetkellä kehityksessä ovat muun muassa:
- Oppijanumero eli henkilön yksilöivä valtakunnallinen yleistunniste laajenee henkilökunnan ja opettajien käyttöön 2023 alusta. Opintopolun vastuukäyttäjä voikin jo tässä vaiheessa luoda joko kokonaan uuden palvelukäyttäjätunnuksen tai rikastaa olemassa olevia KOSKI-palvelukäyttäjätunnuksia uudella käyttöoikeudella. Tämä nopeuttaa uuden oppijanumerorajapinnan käyttöä kun se julkaistaan.
- Uusi LOPS-opintotarjotin tuo selkeyttä opiskelijoille opintojen suunnitteluun. Opintokokonaisuudet näkyvät heti opiskelijoille ja valintoja voidaan tehdä nopeasti niin, että muodostuu selkeä kokonaiskuva. Opiskelija voi siirtyä vanhan ja uuden näkymän välillä ja antaa palautetta tästä marraskuun aikana julkaistavasta toiminnosta.
- Wilman sähköinen allekirjoitus saa tulevaisuudessa uudeksi toiminnallisuudekseen kutsupohjat. Uudistus tuo mukanaan paljon toivottuja asetuksia, kuten kutsu allekirjoitukseen sähköpostilla ja salasana tekstiviestillä, allekirjoituskutsujen kieliversiot (fi, sve, eng), muistutus allekirjoittamattomista dokumenteista, sekä kutsun voimassaoloajan määrittäminen.
- Educa-messuilla julkaistaan digitaalinen työpöytä Wilma Links, joka toimii porttina Wilma-tuoteperheeseen. Helppokäyttöinen alusta kokoaa ja linkittää yhteen opetusmaailman eri palvelut selkeässä käyttöliittymässä. Tammikuun julkaisun yhteydessä opettajat pääsevät testaamaan palvelua ja lähettämään meille palautetta. Järjestämme keväällä myös erillisen pääkäyttäjien infotilaisuuden.
“Teemme jatkuvasti tuotteeseen pieniä julkaisuja, joilla on vaikutusta kokonaisuuteen. Esimerkiksi lokakuun alusta tähän marraskuun puoliväliin asti tarkasteltaessa olemme julkaisseet yhteensä 88 uutta asiaa Wilmaan, joista 12 viranomaissiirtoihin liittyen”, Joakim Pesola kertoi lavalla.
Viestiuudistusta työstetään ketterin menetelmin
Esimerkki Wilman mikropalveluarkkitehtuurista on myös kehityksessä oleva viestiuudistus, jota esittelivät Asiakaspäivässä tuoteomistaja Janne “James” Saarela ja UX-suunnittelija Hana Burianova.
Viestit-toiminto on ylivoimaisesti käytetyin toiminto Wilmassa – Suomessa lähetetään keskimäärin 85 000 Wilma-viestiä päivässä. Tämän lisäksi se on myös teknisesti kuormittavin. Tavoitteenamme onkin luoda käytettävyydeltään ja saavutettavuudeltaan erinomainen Viestit-toiminto, joka vastaa nykypäivän viestintätarpeisiin. Moderni uudistus on myös teknisessä mielessä tehokas, sillä se vapauttaa resursseja muun Wilman toimintaan.
“Tällä hetkellä työstämme viestiuudistuksen kivijalkaa. Testaamme myös prototyyppejä ja teemme useita käyttäjähaastatteluja, jolloin saamme aidosti kehitettyä toimintoja, joita käyttäjämme tarvitsevat”, Janne Saarela avasi esityksessä.
“Täyttä asiaa koko päivä.”
Virhe! Tietoja ei voitu hakea. Yritä myöhemmin uudelleen.