Asiantuntijoiden haastattelut lasten ja nuorten hyvinvoinnista 👉

Opetusalan trendit 2024 – mitä voimme oppia kuluneesta vuodesta?

Tässä kirjoituksessa käännämme katseen sekä kuluneeseen vuoteen että tulevaisuuteen. Mitä teemoja ja ilmiöitä opetuksen ja oppimisen maailmassa on pinnalla nyt ja ensi vuonna?
""

Vuosi lähenee taas loppuaan ja nyt on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mitä ilmiöitä ja teemoja kulunut vuosi on tuonut tullessaan. Vuosi sitten kirjoitin artikkelin muotoon ajatuksiani vuoden opetusmaailman 2023 trendeistä, joten nyt on syytä palata samojen teemojen äärelle reflektoimaan miten niiden osalta kävi ja mitä voimme niistä oppia. Samalla voimme kääntää katseen kohti tulevaa – mitä asioita uusi vuosi tuo tullessaan?

Mitä opetusmaailmassa tapahtui vuoden 2023 teemojen osalta?

Yhteiskunnallista kehitystä opettajien jaksamisen tueksi

Kuluneen vuoden ensimmäiseksi teemaksi, ja myös haasteeksi, nostin opettajien jaksamisen – tärkeä aihe, johon linkittyy moni opetusmaailman tämänhetkisistä kehityskohteista.

Jo hallitusohjelmaa lukemalla voimme nähdä tavoitteen opettajien jaksamisen tukemisesta nousevan esiin voimakkaana. Tavoitteena on tulevaisuudessa esimerkiksi perusopetuksen osalta uudistaa kolmiportaista tukea hallinnollisesti kevyemmäksi. Samalla oppimisen tukeen halutaan tuoda lisää resursseja ja opetusryhmien kokoja pienentää. Lainsäädäntöä halutaan myös uusia siten, että oppilaitokset voisivat puuttua opetusta häiritsevään toimintaan entistä tehokkaammin, mikä auttaisi keskittymään arjessa tärkeimpään – opettamiseen ja oppimiseen.

Tekoälyharppaus muutti teknologian ja tiedon hyödyntämistä

Toisena teemana mainitsin aiemmin teknologian ja tiedon tukemassa ihmistä. Vaikka emme vuoden aikana saaneet isoja innovaatioita esimerkiksi varhaiseen puuttumiseen tai oppimistiedon parempaan hyödyntämiseen osana johtamista, isossa kuvassa tämä pelikenttä uudistui täysin tekoälyn käytön vapautuessa yleiseen käyttöön. Tekoäly on olennainen osa yhteiskunnan digitaalista muutosta ja sen uhkia ja mahdollisuuksia on tutkittu laajalti eri näkökulmista. Teknologian kehittyessä ja tullessa käyttäjille tutummaksi, esiin nousee yhä uusia innovaatioita ja hyödyntämismahdollisuuksia. Tekoäly myös haastaa jokaista toimialaa miettimään uudelleen kehittämisen käytäntöjä.

Kuluvana vuonna julkaistiin myös valtakunnalliset Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset sekä Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen digitalisaation tavoitetila. Toivotan nämä opetuksen digitalisaation viitekehykset todella tervetulleiksi. Digitalisaation kehittymistä on pitkään jarruttanut yhteisten standardien, toimintatapojen ja tulkintojen puuttuminen. Samaan aikaan olemassa olevaa dataa ei ole otettu käyttöön käytännön tutkimustyössä, mikä olisi välttämätön askel matkalla tiedon aitoa hyödyntämistä niin kasvatuksessa, opetuksessa ja oppimisessa kuin johtamisessa. Julkaistut viitekehykset tulevat varmasti jatkossa tukemaan teknologian ja tiedon hyödyntämisen tärkeiden teemojen konkreettista etenemistä Suomessa.

Digitaalisuus tuli mukaan opetuksen ytimeen

Kolmas teema vuodelle 2023 oli digitaalisuus osana opetusta. Kuten tiedon hyödyntämisen kohdalla, myös tämä teema koki täydellisen muodonmuutoksen tekoälyn käytön yleistymisen myötä. Teknologia ja laitteet voivat mahdollistaa paljon – silloin kun niitä käytetään oikein, muuta kanssakäymistä rikastuttavina välineinä. Kun aiemmin haasteena oli usein se, että teknologia ja digitaaliset työkalut tuotiin mukaan opetukseen päälle liimattuna, murtautuivat ne nyt opetuksen ja oppimisen ytimeen. Uudet työkalut toivat mukanaan esimerkiksi mahdollisuuden sekä tuottaa opetusmateriaalia että oppilastöitä tekoälyavusteisesti.

Opetuksen ja oppimisen teknologian kehitykseen liittyy kuitenkin vahvasti myös varjopuolia, kun esimerkiksi joidenkin palveluiden lainmukaista käyttöä osana opetusta haastetaan. Digimaailma on myös tuonut mukanaan nopeatempoisuutta, joka saattaa olla haitallista keskittymiskyvyn kannalta. Lapsuuden ja nuoruuden aikana onkin tärkeää opetella myös pitkäjänteisempää tekemistä, muistuttaa lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anita Puustjärvi WilmaCastin neuropsykiatrian näkökulmaan keskittyvässä jaksossa.

Uusimmat PISA-tulokset osoittavat Suomen oppimistulosten edelleen heikentyneen. Syitä osaamisen laskulle on varmasti ollut useita, ja esimerkiksi digilaitteiden sopivaan käyttöön osana opetusta tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Samalla kun digitaalisuus on tuonut opetukseen paljon hyvää, digilaitteiden viihdekäyttö oppitunneilla on lisääntynyt. Digitalisaatio on tullut pysyvästi osaksi opetusta, ja onkin tärkeää sekä osata hyödyntää sitä, että pystyä tarvittaessa rajoittamaan digilaitteiden käyttöä.

Mitkä ovat opetusalan trendit vuonna 2024?

Mitkä olisivat sitten ne tulevaisuuden keskeiset trendit, joiden etenemistä tulen itse seuraamaan mielenkiinnolla vuonna 2024? Uskon, että suuria muutoksia aiempiin teemoihin ei ole tulossa. Sen sijaan huomio terävöityy tiettyihin tarkempiin aiheisiin. Tarkastellaan seuraavaksi niitä.

1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet

Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi on hyvin ajankohtainen aihe: lasten ja nuorten mielialaan liittyvät ongelmat ovat kasvaneet ja mielenterveysperustaiset hoitokäynnit nousseet. Kasvaneet haasteet näkyvät myös opiskeluhuoltopalveluissa.

Podcastissamme vieraillut Paula Aalto Mannerheimin Lastensuojeluliitosta nostaa esiin kouluterveyskyselyn ja nuorisobarometrin pohjalta asioita, joiden äärelle tulisi nuorten jaksamisessa pysähtyä: kiusaaminen on yleistynyt kaikilla oppiasteilla, ja nuorten ahdistuneisuuden juurisyihin tulisi syventyä lisää.

Lastenpsykiatrian professori Kaija Puura jakoi Wilman podcastissa ajatuksiaan siitä, kuinka yhteiskunnan muuttuessa ja digitaalisuuden lisääntyessä vanhat tutut ilmiöt näyttäytyvät uudella tavalla. Kaija korostaa lasten kasvavan vuorovaikutuksen keskellä, mihin vaikuttavat yhdessä niin vanhemmat, koulu kuin harrastukset. Yhdeksi kasvatuksen tärkeimmistä kulmakivistä hän nostaa tunnetaitojen opettamisen.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet tuovat muutostarpeita myös kunnille ja opetusalan ammattilaisille. Opetuksen järjestäjien voi olla tarpeen uudelleenorganisoida toimintaansa, mikä nostaa esiin tarpeellisen keskustelun uusista toimintatavoista ja niiden yhtenäisestä suunnasta.

2. Teknologia ja tekoäly osana opetusta

Teknologiarintamalla tekoälyn käyttö tulee jatkamaan suosiotaan, mikä todennäköisesti luo tarpeen yhteisille pelisäännöille sekä valtion, että opetuksen järjestäjien tasolla. Tekoälyn pohjalta kehitetyt innovatiiviset ratkaisut ja työkalut voivat muun muassa auttaa tarjoamaan yksilöllisempää opetusta ja vastaamaan erilaisiin oppimistarpeisiin, nopeuttaa tuntisuunnittelua ja arviointeja, sekä tukea oppijoiden edistymistä eri tavoin.

Tämä kehityssuunta haastaa myös opetusta ja oppimisen tapoja, koska oppijoilla on mahdollisuus hyödyntää innovatiivisia työkaluja tekemään asioita puolestaan. Tekoälyn tuominen opetukseen ei saa poistaa oppijan omaa ajattelua, vaan se voi esimerkiksi toimia apuna asioiden jäsentelyssä tai tukea ongelmatilanteissa. Oppijan taidosta luoda itse sisältöjä tulee siis pitää kiinni, pelkän valmiiden sisältöjen kuluttamisen sijaan. Mikäli tulevaisuudessa tekoälyn käyttöä ei voida teknisesti rajoittaa sopivalla tavalla, tulee myös opetuksen reagoida tähän.

3. Kuntien taloudellinen epävarmuus ja säästötarpeet

Viimeiseksi nostan esiin kuntien talouden – se on jälleen kerran isossa roolissa kaiken muutoksen keskellä. Samalla kun valtio on osoittamassa säästötavoitteita kunnille, kuntien budjeteissa etsitään jo valmiiksi säästökohteita. Luulenkin, että opetus tulee olemaan jatkossa valtavan paineen alla, koska iso osa kuntien menoista on sivistyspalveluja. Tämä on valitettava kehityssuunta, ja nähtäväksi jää, mitä toimenpiteitä se käytännössä tuo mukanaan.

Löydetäänkö päätöksenteossa kenties vihdoin ratkaisuja, jotka auttavat tekemään säästöjä kestävällä ja pitkän aikavälin huomioivalla tavalla?

Tulevaisuus vaatii aitoa yhteistyötä

Wilma on auttanut oppilaitoksia digitalisoimaan prosessejaan jo useamman vuosikymmenen ajan. Kuluneen vuoden aikana toimme helpotusta opetusmaailman digitalisaatioon julkaisemalla palvelut yhteen kokoavan alustan Wilma Linksin, jota voivat hyödyntää niin opettajat, oppijat kuin hallinto. Kansallinen MPASSid-tunnistautuminen helpottaa eri palveluiden välillä liikkumista. Tavoitteenamme on laajentaa kokonaisuutta entisestään yhdistämällä oppimisen dataa, materiaaleja, palveluita ja ihmisiä yhteen käyttäjäystävälliseen alustaan.

Näiden ajatusten myötä haluan uskoa, että yhdessä voimme löytää ratkaisuja paremman arjen mahdollistamiseksi. Aika on kypsä julkisen sektorin toimijoiden sekä yksityisten palveluntuottajien aidolle yhteistyölle – nyt jos koskaan on aika luopua vastakkainasettelusta ja hakea yhdessä toimintatapoja, joista hyötyy koko yhteiskunta.

Teemu Lehtonen

wilma logo vaalea

    Hittar du inte rätt Wilma?

    Du kan söka fram relevant Wilma genom att skriva in ortens eller läroanstaltens namn. T.ex.  Wilma-licensen för en lågstadieskola i Helsingfors ägs av Helsingfors stad.

    När du hittat rätt Wilma kan du gå vidare till inloggningen.

    Etkö löydä oikeaa Wilmaa?

    Voit hakea omaa Wilmaa paikkakunnan tai oppilaitoksen nimellä. Esimerkiksi Helsingin peruskoulun Wilma-lisenssin omistaa Helsingin kaupunki.
    Kun löydät oman Wilmasi, valitse siirry kirjautumiseen ja kirjaudu sisään.

    wilma logo vaalea