Miten digitalisaatio on muuttanut opettajan työtä? Entä mitä digitalisoitumisella voidaan tulevaisuudessa saada aikaan ja miten Wilma on mukana tässä kehityksessä?
Kuuntele Futucast-podcastin jakso:
Koulutus ja yhteiskunta
Ennen Wilma-uraani koululiiketoiminnan johtajana tutustuin koulumaailmaan, oppilashallintoon ja sen järjestelmiin monipuolisesti eri näkökulmista niin opettajana, Wilman pääkäyttäjänä, huoltajana, kuin kunnan IT-hallinnossa Wilman kotikaupungissa Vaasassa. Tästä taustasta tarkasteltuna nykypäivän koulujärjestelmästä löytyy sekä tuttuja, että uusia elementtejä. Lakisääteisiä vaatimuksia on tullut lisää, mutta samalla digitalisaatio ja sähköiset ratkaisut ovat tuoneet työhön helpotusta.
Opetusmaailma kehittyy siis jatkuvasti. En kuitenkaan voi olla pohtimatta, keskitytäänkö nykyisellään ratkaisemaan enemmän lopputulosta sen sijaan, että tartuttaisiin niihin juurisyihin, miksi jokin asia tapahtuu. Juurisyiden selvittämisen avulla voidaan tehokkaammin pohtia, missä muutosta oikeasti tarvitaan ja kohdentaa resursseja sinne.
Esimerkkinä tästä voisi toimia oppivelvollisuuden laajentaminen, jossa toisen asteen koulutus tuli sekä maksuttomaksi että pakolliseksi. Auttaako tämä muutos sellaisessa tilanteessa, jossa nuoren oppimisen ongelmat jo olemassa? Voitaisiinkin myös pohtia resurssien tuomista varhaiskasvatukseen, jossa lapsia voidaan tukea jo varhaisessa vaiheessa tehokkaammin ja tällä tavoin pyrkiä ehkäisemään syrjäytymistä.
Wilman uudistamisen perimmäinen tarkoitus on helpottaa kaikkien käyttäjien arkea
Me Wilmalla haluamme tuoda joka kunnalle ja opettajalle peruselementit ja -työkalut saataville kasvatukseen ja opetukseen. Pilkomme Wilman pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja tuomme koko kattauksen esille sähköiselle tarjottimelle. Tulevaisuuden Wilma onkin laaja palvelukokonaisuus, sähköinen Työpöytä, joka mahdollistaa täysin uudenlaiset palvelut ja kokoaa kaikki tarpeelliset työvälineet yhteen.
Opettajien jaksaminen
Tutkimustietoa opetusalalta:
- OAJ:n työolobarometrin mukaan opetushenkilöstön työn määrä on kasvanut merkittävästi. 60% vastaajista koki, että töitä on liikaa erittäin tai melko usein. Tulos on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisen työolobarometrin tuloksissa. Lisäksi korona-aika on vaikuttanut opettajien jaksamiseen, muuttamalla merkittävästi opetustyön toteuttamisen tapoja.
- Toisaalta Taloustutkimuksen mukaan opettajien ammatin arvostus on korona-aikana entisestään vahvistunut.
- Kasvanut arvostus ei kuitenkaan ole välittynyt opettajille asti. OAJ:n viimesyksyisen tutkimuksen mukaan 57 prosenttia kaikista opettajista oli harkinnut alanvaihtoa viimeisen vuoden aikana.
- Wilman tämän kevään opettajakyselyssä tulokset ovat samansuuntaisia. Vastaajista 71% nauttii työstään opetusalalla, mutta työn kuormittavuudessa on tapahtunut muutoksia: 80% kokee työn yleisen kuormittavuuden ainakin jossain määrin kasvaneen viime vuosina, ja 73% vastasi pandemian lisänneen kuormittavuutta työssä. Työn kuormittavuus näkyy myös palautumisessa: ainoastaan 46% vastasi palautuvansa vapaa-ajalla jossain määrin tai täysin. Työpäivän aikana palautuminen koettiin vielä haasteellisemmaksi: samaa mieltä oli vain 22% vastaajista.
Opettaja toimii kuin rinnakkaiskasvattajana isolle joukolle lapsia, pyrkien tukemaan ja ohjaamaan heitä positiivisesti niin oppimisen kuin jaksamisen näkökulmasta. Opettajille on kuitenkin tullut valtava määrä lisää työtä. Kolmiportainen tuki ja moni muu asia onneksi digitalisoitiin heti Wilman avulla, sillä muuten työ olisi ollut manuaalista paperien täyttämistä ja siirtelyä. Sähköisenäkin nämä lakivelvoitteiset asiat ovat toki kuitenkin raskas lisä työhön.
Korona-aika toi myös aivan oman lisänsä opettajien työn kuormittavuuteen. Yliopistotasolla tunnistettiin opiskelijoilla uupumusta ja motivaation laskua. Korona-ajan etäopetus ja yleinen tilanne vaikuttivat vahvasti myös muilla koulutustasoilla lasten ja oppijoiden elämään sekä oppimismotivaatioon. Opettajille tämä on todella ollut haastava tilanne, jossa työkalujen merkitys on korostunut. Etäopetusaikana Wilman käyttöaste lähes kolminkertaistui, kun tietoa välitettiin aktiivisesti kouluista koteihin.
Tiedolla kasvattaminen – miten hyödyntää dataa paremmin opetuksen tukena?
Millaisia mahdollisuuksia datan tehokkaampi käyttö voi avata tulevaisuudessa?
Tietoon tukeutuva kasvatustyö eli tiedolla kasvattaminen tarjoaa työkalun tunnistaa opetuksen ja kasvatuksen haastavat tilanteet ajoissa. Kasvatustyön ammattilaisille tiedon hyödyntäminen tuo varmuutta ja luottamusta siihen, ettei kenenkään hätä jää huomaamatta. Samalla olemassa olevan tiedon käyttäminen järkevästi vähentää kirjaamisen tarvetta ja auttaa kohdentamaan resursseja siihen, missä niitä todella tarvitaan: opetukseen ja kasvatukseen.
Jos tarkastellaan mitä tietoa lapsista yhteiskunnassa tällä hetkellä seuraamme, neuvola näyttää tiedon näkökulmasta laajimman kokonaiskuvan eri ikäluokista. Myös perusopetuksessa tietoa löytyy valtavat määrät, mutta sitä ei järjestelmällisesti hyödynnetä. Wilmaan kertyvä oppilastieto on kuitenkin yksi tärkeä osa sitä kokonaisdataa, jonka pohjalta ennakoivien ja ohjaavien analyysien tekeminen olisi jo nyt mahdollista. Mukaan tarvittaisiin kuitenkin myös muut yhteiskunnan toimijat.
Opetuksen datan parempi kerääminen ja hyödyntäminen toisi mukanaan muun muassa seuraavanlaisia hyötyjä:
- Kokonaiskuvan laajempi tarkastelu helpottuu, ja samalla voimme hahmottaa siitä erilaisia ryppäitä, joita yhdistävät samat piirteet. Tällä tavalla myös aiemmin mainittuihin juurisyihin voidaan päästä paremmin vaikuttamaan.
- Voimme tunnistaa paremmin, mitä tulevaisuuden taitoja lapsille ja nuorille tulee opettaa – miten opetuksen tulisi uudistua? Opetukseen ja oppimiseen liittyvää kokonaisvaltaista tietoa voidaan peilata laajemmin maailmaan ja sen kehitykseen: millaisia ammatteja on syntymässä, mitä tarpeita niihin liittyy ja millaiset taidot ohjaavat näihin ammatteihin? Tämän tiedon pohjalta voidaan myös tehdä parempia päätöksiä.
Datan tehokkaamman hyödyntämisen haasteina näyttäytyvät tällä hetkellä muun muassa tietosuoja, sekä erilaisten tiedon väärinkäytösten pelko.
Virhe! Tietoja ei voitu hakea. Yritä myöhemmin uudelleen.