”Datalla voitaisiin tehdä paljon hyvää. Tietoa oikealla tavalla tulkitsemalla koulujen olisi esimerkiksi mahdollista tunnistaa oppilaan haastavat tilanteet ajoissa, jolloin niihin voidaan puuttua jo ennen asioiden eskaloitumista”, kuvailee Visma Enterprisen koululiiketoiminnan johtaja Teemu Lehtonen.
Sitra on todennut reilun datatalouden tiekartassaan, että datan nykyistä paremmalla hyödyntämisellä on suuret mahdollisuudet edistää niin yksilön hyvinvointia, eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä kuin julkisia palveluitakin. Samaa sanoo myös Pohjoismaiden suurimman yritysvastuuverkosto FIBSin yritysvastuuasiantuntija Miira Kokkonen.
”Dataa hyödyntämällä ja yhdistämällä sitä monesta eri lähteestä voidaan saada aikaan yhteiskunnallisesti paljon hyvää. Edessä oleva valtava kestävyysmuutos vaatii dataa ja avaa aivan uudenlaisia bisnesmahdollisuuksia. Jo nyt on nähtävissä muutosta ajattelutavassa sen suhteen, että datan jakaminen voi olla yrityksille arvokkaampaa kuin sen pelkkä omistaminen”, Kokkonen toteaa.
Tietokantoja yhdistämällä parhaisiin tuloksiin
Data on nykypäivän kultaa, jota louhimalla voidaan kehittää uudenlaisia palveluja, jotka vastaavat tämän päivän tarpeeseen. Parhaisiin tuloksiin päästään silloin, kun yhdistetään erilaisia datalähteitä.
”Esimerkiksi terveysteknologian kuten älykellojen ja -sormusten keräämää dataa voitaisiin yhdistää työterveyshuollon, neuvolan tai kouluterveyden tietoihin. Tiedon avulla työnantaja voisi tarjota anonyymisti tukea arkeen. Tällöin varhainen välittäminen ja puuttuminen onnistuisi helpommin”, Kokkonen kuvailee.
Myös Wilman datan yhdistäminen muihin tietokantoihin, kuten Kantaan, toisi suurimmat hyödyt.
”Jo nyt oppijoista olisi mahdollista koota koulunkäyntiin liittyvien tietojen lisäksi esimerkiksi perheeseen, terveyteen ja yhteiskunnan tukitoimiin liittyvää tietoa. Tätä dataa systemaattisesti hyödyntämällä voisi laatia ennakoivia ja ohjaavia analyyseja siitä, mitä tietyntyyppisen oppijan elämässä seuraavaksi todennäköisesti tapahtuu, ja miten siihen kannattaisi missäkin vaiheessa reagoida”, Lehtonen avaa.
Läpinäkyvyys lisää luottamusta
Datan hyötykäytön avainsana on läpinäkyvyys. Se lisää kansalaisten halua antaa tietojaan hyötykäyttöön.
”Yllättävän suuri osa ihmisistä on halukkaita jakamaan dataansa, jos se koetaan hyödylliseksi ja yksityisyys ja tietoturva pystytään takaamaan. Datan jakamisen esteenä voi olla myös se, ettei ymmärretä, miten ja mihin dataa käytetään”, Kokkonen sanoo.
Tarvitaan selkeää viestintää siitä, miten dataa käsitellään ja säilytetään ja erityisesti, miksi ja mihin tarkoitukseen sitä halutaan käyttää. Kapulakielinen teksti ja käyttöehdot näyttäytyvät kuluttajalle epämääräisinä ja aiheuttavat pelkoa, koska ymmärrettävyys hukkuu teknisen selostuksen virtaan.
”On aika lailla yrityksistä kiinni, saadaanko luottamus kasvamaan. Datavastuullisuuteen yhtenä yritysvastuun osa-alueista onkin havahduttu. FIBSin yritysvastuututkimuksen mukaan 93 % yrityksistä kertoi panostavansa asiakastietojen ja yksityisyyden suojaan ja 83 % kertoi, että yrityksellä on ohjeistus datan vastuulliseen käyttöön”, Kokkonen kertoo.
Lehtonen toteaa, että Wilma on osa Visma-konsernia, jolla IT-talona on pitkälle mietityt datavastuullisuuden käytännöt. Mutta tämä tieto ei vielä itsessään riitä.
“Emme voi tuudittautua siihen, että esimerkiksi koululaisten vanhemmat osaisivat yhdistää Visman datavastuullisuuden siihen työhön, mitä teemme Wilman kanssa. Meidän on avattava, miten käytämme tietoa ja kuinka pidämme huolta tietoturvasta. Erityisen tarkkana tässä on oltava siksi, että puhumme nyt alaikäisten tiedoista”, Lehtonen pohtii.
Lue lisää miten huolehdimme Wilman tietoturvasta.
Organisaatioiden omien toimien lisäksi tarvitaan myös regulaatiota
EU onkin työstämässä datasäädöstä, jolla luodaan säännöt, mitä dataa voi antaa käyttöön, kenelle sitä voi jakaa ja mitkä ovat hyväksyttävät syyt datan keräämiseen.
Keskustelu datan käytön etiikasta on silti vasta alussa ja Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä reilussa datan käytössä.
”Suomi on jo nyt tietyllä tapaa edelläkävijä, koska meillä on valtavat kansalliset tietovarannot olemassa. Niistä yksi on Wilma. Olemme vuosia kehittäneet Wilmaa tukemaan kansallisia tietohankkeita ja auttaneet tämän edelläkävijyyden realisoitumista. Toivottavasti tulevaisuudessa tätä työtä tehdään määrätietoisesti valtion tasolla, ja varmistamme näin hyvien kansallisten standardien syntymisen”, Lehtonen toteaa.
Virhe! Tietoja ei voitu hakea. Yritä myöhemmin uudelleen.