Tilaa opetusalan uutiskirje 👉

Ope somettaa – Turvallinen esimerkki lapsille ja nuorille | WilmaCast

Musiikinopettaja, “MC Musaope” Jan Nyberg haluaa tuoda lisää hauskuutta kouluarkeen ja näyttää turvallista esimerkkiä somessa toimimiseen. Tässä WilmaCast-jaksossa haastattelimme somettavaa opea koulumaailmasta.

Kuuntele jakso tästä:

WilmaCast jakso 4, Wilman podcast, opettajana sosiaalisessa mediassa, Jan Nyberg, MC Musaope

Haastattelimme WilmaCastissa musiikinopettaja ja yrittäjä Jan Nybergiä sosiaalisessa mediassa toimimisesta, oppimisen arjen sisältöteemoista sekä yleisesti koulumaailmasta ja vaikuttamisesta. Janin somepersoona MC Musaope syntyi hänen mukaansa sattumalta, kun hän teki ensimmäisessä työpaikassaan aamunavauksen räppäämällä.

Tällä hetkellä Jan toimii Vantaalla musiikin aineenopettajana, ja hänen tekemäänsä sisältöä voi seurata TikTokissa, Youtubessa ja Instagramissa. Opetus- ja perhearjen lisäksi viikot pitävätkin usein sisällään sosiaalisen median tekemistä ja kouluttamista. Opettajaksi ryhtyminen ei ollut hänelle varsinainen kutsumusammatti, vaan löytyi musiikin ja sosiaalisen luonteen kautta.

“Oma äiti aina kuittailee että oon itse yläkoulussa sanonut, että musta ei koskaan tule yläkoulun musiikinopettajaa ja nyt oon siellä suoraan syvässä päädyssä menossa. Varmaan se liittyy siihen, että jotenkin musiikki on ollut itselle tosi rakasta aina ja sen monipuolinen tekeminen”, Jan Nyberg pohtii ja jatkaa: “Tykkään paljon ihmisistä. Minusta on kiva tutustua ihmisiin ja kun on monta opetusluokkaa, niin siellä on monia kehen pääsee tutustumaan.”

Opetusarjessa hän korostaa myös työyhteisön merkitystä:

“Silloin kun se arki oppilaiden kanssa tuntuu tavallaan raskaalta tai on pulmia joiden kanssa painii, työyhteisön merkitys myös korostuu tosi paljon. Opettaja on sellainen ammatti, missä on koko ajan ihania tyyppejä ympärillä, joilla on sama intohimo siihen samaan hommaan, se on myös tosi innostavaa.”

Iloa kouluarkeen heittäytymällä

Jan kertoo olleensa aiemmin ujo ja löytäneensä sosiaalisen median avulla itsestään uskallusta ja uudenlaisia puolia. Sisältöjensä kautta hän toivoo tuovansa positiivista näkyvyyttä myös koululle ja siellä tehtävälle työlle.

“Ehkä sellainen rohkeus, heittäytyminen ja hassuttelu on jotenkin se, mitä tykkää viljellä ja että kaikki ei ole niin vakavaa. Tuntuu, että se on hyvää vastapainoa myös sille, että kouluarki on välillä aika raskasta monelle lapselle ja nuorelle, että jotenkin pystyisi myös tuomaan iloa sinne keskelle”, Jan sanoo.

Hän kokee tärkeäksi, että voi omalla esimerkillään näyttää lapsille ja nuorille, että some voi myös olla kiva paikka. Huonotkin kommentit voi kohdata lämpimästi ja pienellä näkökulman vaihtamisella voi vaikka onnistua muuttamaan negatiivisten kommentoijien toimintaa.

“Oma perustelu sille, että on lähtenyt vanhempana someen on myös se, että musta on kiva sitten kun omat lapset menee sinne, että siellä on myös turvallisia aikuisia, jotka näyttää esimerkkiä”, hän toteaa.

Nuorilta Jan kertoo saaneensa hyvin positiivisen vastaanoton sosiaalisessa mediassa.

“Sellainen yhteinen asia on tietyssä mielessä tullut siihen koulun rinnalle, tunnistaa sellaisia teemoja mitä siellä liikkuu ja jotka näkyy siinä kouluarjessa vaikka vitseinä tai muina, niin ehkä se myös lähentää. Mutta sitten toki omien oppilaiden kanssa se arki on kuitenkin siellä luokassa ja siinä opetuksessa”, Jan avaa.

Lapset ja nuoret saattavat myös somessa kysyä häneltä opettajan näkökulmasta asioita, mitä omalta opettajalta ei uskalleta kysyä. Esimerkiksi puhelimen käyttö koulussa on yksi paljon keskustelua herättänyt aihe, johon liittyen Jan on saanut kysymyksiä ja myös tehnyt vastauksen videon muodossa.

“Puhelinta saa käyttää opettajan luvalla, jos se liittyy jotenkin opetukseen. Ja jos pyynnöstä huolimatta oppilas ei laita puhelinta pois, niin siinä tilanteessa sitten opettaja pystyy ottamaan sen, mutta siinä on paljon haasteellisia ja epävarmuutta aiheuttavia seikkoja myös”, hän kertoo.

Koulu on ikkuna nykyajan eri ilmiöihin

Nykyajan koulumaailmaa Jan kuvailee vauhdikkaaksi, sillä jokainen viikko on erilainen. Hän vertaa koulua ikkunaan, jossa näkyvät monen eri asian vaikutuksena syntyneet ilmiöt.

Tällä hetkellä tilastot ja tutkimukset kertovat lasten ja nuorten kasvavasta pahoinvoinnista. Yhtenä tähän vaikuttavana tekijänä Jan mainitsee sosiaalisen median lisääntyneen käytön nuorten elämässä. Esimerkiksi kiusaaminen on saanut sosiaalisen median myötä täysin uusia kanavia, mistä kuulimme myös Konstaapeli Danielin aiemmassa jaksossa.

Myös pitkäjänteisyydessä ja sen sietämisessä on tapahtunut muutos:

“Itsekin huomaa kun tekee somevideota, että miettii ne leikkaukset niin ettei kerkeä tylsistyä puolessa sekunnissa ja svaippaa seuraavaan videoon”, hän sanoo ja jatkaa: “Digitaalisuuden rooli meidän elämässä kasvaa, mikä vaatii myös sitä että pysähtyy pohtimaan vaikka perheenäkin sitä, mitkä on oman kännykän käytön rajat tai säännöt, tarvitseeko semmoisia ja kuinka paljon.”

Jan tunnistaa viestintätekniikan tuoman lisäarvon opetuksen toteuttamisessa, kunhan laitteita hyödynnetään oikealla tavalla. Opetusta voi esimerkiksi laajentaa tunnistamaan erilaiset oppijat – toinen oppii paremmin perinteisen kirjan avulla ja toiselle digitaalinen maailma sisältää enemmän mahdollisuuksia.

“Eihän laitteet tai palvelut itsessään ole pahoja, vaan se tapa kuinka niitä käytetään tai väärinkäytetään”, hän muistuttaa.

Mistä suomalaisessa opetusmaailmassa sitten kannattaisi pitää kiinni?

“Opettajan autonomia. Se että opettajan ammattitaitoa kunnioitetaan siinä, että he osaa ja tietää tosi paljon. – – Lisäksi pätevistä opettajista tulee pitää kiinni, jotta työyhteisö pysyy yhtenäisenä ja siellä on hyvä olla töissä – se vaatii myös hyvää johtamista tietysti”, Jan painottaa.

“Ja ehkä myös se, että nähdään, että on oikeasti myös tosi paljon sellaista mikä toimii ja mikä on hyvää. Jaksetaan keskittyä myös väsyneenä niihin asioihin mitkä toimii, se on se mikä kannattelee sitten kun on myrskysää, hän päättää.

Kuuntele jakso tästä:

Noora Lehtinen

Yhteystiedot: LinkedIn
wilma logo vaalea

    Hittar du inte rätt Wilma?

    Du kan söka fram relevant Wilma genom att skriva in ortens eller läroanstaltens namn. T.ex.  Wilma-licensen för en lågstadieskola i Helsingfors ägs av Helsingfors stad.

    När du hittat rätt Wilma kan du gå vidare till inloggningen.

    Etkö löydä oikeaa Wilmaa?

    Voit hakea omaa Wilmaa paikkakunnan tai oppilaitoksen nimellä. Esimerkiksi Helsingin peruskoulun Wilma-lisenssin omistaa Helsingin kaupunki.
    Kun löydät oman Wilmasi, valitse siirry kirjautumiseen ja kirjaudu sisään.

    wilma logo vaalea