Asiantuntijoiden haastattelut lasten ja nuorten hyvinvoinnista 👉

Nuoret sosiaalisessa mediassa nettipoliisin silmin | WilmaCast

Miten lasten ja nuorten somemaailma näyttäytyy nettipoliisille? Tässä WilmaCast-jaksossa nuorten some-ilmiöitä ja hyvinvointia pohtimassa on vanhempi konstaapeli Daniel Kalejaiye.

Kuuntele jakso tästä:

WilmaCastissa pääsemme tällä kertaa tutustumaan lasten ja nuorten maailmaan nettipoliisin näkökulmasta. Jaksossa Konstaapeli Daniel, eli nykyisin pelipoliisina Poliisiammattikorkeakoululla työskentelevä Daniel Kalejaiye kertoo nettipoliisin työstä, sekä lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön ilmiöistä ja haasteista. Kuulet myös Danielin vinkit vanhemmille lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttöön.

Jaksoäänityksen aikaan hän toimi Itä-Suomen poliisilaitoksella vanhempana konstaapelina.

Mitä kuuluu nettipoliisin työnkuvaan?

Nettipoliisina Danielin työtehtäviin kuuluu ennalta estävän työn tekeminen sosiaalisen median kautta. Hän seuraa aktiivisesti somealustoja, tarkkailee nuorten keskusteluja ja sisältöjä, sekä tutkii rikostutkijana alaikäisten tekemiä rikoksia. Työpäivien aikana hän myös käsikirjoittaa, kuvaa, editoi ja julkaisee opettavaisia videoita sosiaaliseen mediaan.

“Tällä hetkellä enemmän tai vähemmän koko Suomen nettipoliisinahan meikäläinen toimii, eli nettiin teen valaisevia ja opettavaisia rikosmaailmaan, poliisimaailmaan ja nuorten maailmaan kytkeytyviä informoivia videoita. Ja siellä täällä jonkun verran huumoria mausteena tuolla muuten suhteellisen vakavalle sisällölle”, Daniel Kalejaiye kertoo.

Sosiaalisen median kautta tulleissa viesteissä häneltä kysellään usein apua tilanteisiin, joissa on joko tapahtunut rikos tai sitä epäillään. Danielin mukaan Instagramin kautta tulleet yhteydenotot tavoittavat hänet parhaiten, videosisältöä taas löytyy aktiivisimmin TikTokista.

Ideat opettavaisiin ja suosittuihin videosisältöihin tulevat Danielille monista eri lähteistä: arjen keskustelusta, somemaailmasta, rikosnimikkeistä ja keskusteluista työkavereiden kanssa.

“Kun löytyy sellainen mielenkiintoinen nyanssi jostakin rikoksesta, siitä herää, että hei tästähän voisi sanoa. Ja sitten ihan tulevaisuuden tapahtumat, esimerkiksi perjantaina (jaksoäänitysten aikaan) tulee meikäläisen kaikkien aikojen hienoin TikTok-video”, hän iloitsee.

>> Danielin mainitseman videon voi katsoa tästä linkistä.

Nuorten hyvinvoinnin haasteet somessa

Danielin työ sosiaalisessa mediassa ja rikostutkijana tarjoaa arvokkaan näkökulman siihen, miten lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta voidaan verkkomaailmassa edistää, sekä mihin vanhempien tai opetusalan ammattilaisten tulisi puuttua.

Suurimpana haasteena nuorten elämässä tällä hetkellä hän näkee sosiaalisen median kuormittavuuden, esimerkiksi sen tuomien ulkonäköpaineiden tai erilaisten sopimattomien sisältöjen kautta. Teema korostuu entisestään kun huomioidaan, että somea käyttävät yhä nuoremmat lapset – alustojen asettamista ikärajoista huolimatta.

“Somessa jatkuvalla syötöllä tulee sitä ‘mitä sinun pitäisi olla ja mitä sinulla pitäisi olla ja mitä elämän pitäisi olla’, ja missään vaiheessa nuori ei saa tavallaan hengittää”, Daniel kuvailee.

Hän on myös havainnut erilaisia sosiaalisen median käytön ilmiöitä, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin ja joista vanhemmat tai opettajat eivät usein ole tietoisia. Yksi näistä on anonyymiys ja sen ulottuvuudet.

“Somessa käytetään hyödyksi anonymiteettiä ja tästä vanhempien olisi kaikkein tärkeintä minun mielestäni olla hereillä. Ja totta kai kaikki käyttäytymistavat – junnut kirjoittelee kommenteissa asioita, joita eivät kehtaa sanoa vanhempiensa edessä ääneen. Kaikki tällainen pitäisi käydä nuoren kanssa läpi ja käydä oikeasti keskustelua siitä, miten sosiaalinen media toimii. Sehän ei toimi millään tavalla eri tavalla kuin oikea maailma, samalla tavallahan siellä pitäisi puhua, mutta se ei kaikille nuorille vain jostakin syystä ole selvää”, Daniel toteaa.

Lisäksi hän kertoo sosiaalisen median tulleen osaksi kiusaamista. Lapset ja nuoret ovat ottaneet somen kiusaamisen työkaluksi esimerkiksi anonyymin viestittelyn kautta, jolloin myös kiusaamiseen puuttuminen on vaikeampaa.

Nettipoliisin keskeisimmät vinkit sosiaalisessa mediassa toimimiseen

Sosiaalisen median käytöllä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Toisaalta se lisää sosiaalista tukea ja auttaa itseilmaisussa. Liiallinen käyttö sekä mahdollinen vertailu, kiusaaminen ja häirintä voivat kuitenkin aiheuttaa nuorille ahdistusta.

Onkin tärkeää, että lasten ja nuorten elämässä läsnä olevat aikuiset – vanhemmat, opettajat ja muut lasten ja nuorten parissa työskentelevät – ymmärtävät sosiaalisen median vaikutukset ja roolin lasten ja nuorten elämässä. Näin lapsille ja nuorille voidaan opettaa turvallisen ja vastuullisen sosiaalisen median käytön taitoja sekä auttaa heitä tunnistamaan ja käsittelemään siihen liittyviä riskejä. Yhteistyöllä ja tiedonvaihdolla on mahdollista rakentaa lapsille ja nuorille turvallisempaa digitaalista ympäristöä.

Mitkä ovat keskeisimmät asiat, jotka nuorille pitäisi opettaa sosiaaliseen mediaan liittyen?

  • Yksityisyys. Daniel korostaa yksityisten tilien tärkeyttä, jotta ulkopuolisten on vaikeampi päästä vaikuttamaan lapsen tai nuoren elämään.

  • Avoin keskustelu ja medialukutaito. Avoimuus siitä, miten nuorella itsellään menee ja esimerkiksi mitä tietyssä tilanteessa on tapahtunut, helpottaa ennaltaehkäisyä ja myös asioiden selvittelyä. “Vanhempi voi käydä jatkuvaa keskustelua nuoren kanssa videoista mitä hän näkee sekä siitä, miten niitä pitäisi tulkita ja ymmärtää – vähän niinkuin tukea siihen medialukutaitoon, mikä nuorilta puuttuu, ehkä sen nuoren iänkin takia osittain”, Daniel avaa.

  • Rikoksen seuraamukset. Merkintä rikosrekisterissä saattaa vaikuttaa elämään pitkälle tulevaisuuteen. “Mitä se oikeasti tarkoittaa, että olet syyllistynyt rikokseen, se tulee monelle yllätyksenä”, hän jatkaa.

Entä mitä Daniel nettipoliisina somen käytössä muuttaisi?

“Leikkaisin somen käyttörajan tuntiin päivässä. Aidosti uskon, että jos somea voisi käyttää tunnin verran päivässä, se ratkaisisi paljon ongelmia, koska sitten nuorilla ei olisi tekemistä, olisi tylsää. Pitäisi keksiä jotakin tekemistä ja tulisi se luovuus tavallaan takaisin”, hän pohtii.

Kuuntele jakso tästä:

Noora Lehtinen

Yhteystiedot: LinkedIn
wilma logo vaalea

    Hittar du inte rätt Wilma?

    Du kan söka fram relevant Wilma genom att skriva in ortens eller läroanstaltens namn. T.ex.  Wilma-licensen för en lågstadieskola i Helsingfors ägs av Helsingfors stad.

    När du hittat rätt Wilma kan du gå vidare till inloggningen.

    Etkö löydä oikeaa Wilmaa?

    Voit hakea omaa Wilmaa paikkakunnan tai oppilaitoksen nimellä. Esimerkiksi Helsingin peruskoulun Wilma-lisenssin omistaa Helsingin kaupunki.
    Kun löydät oman Wilmasi, valitse siirry kirjautumiseen ja kirjaudu sisään.

    wilma logo vaalea