Kuuntele jakso tästä:
Mitä tarkoittaa lapsistrategia ja miten se näkyy myös esimerkiksi koulumaailmassa? Toisen tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa WilmaCast-juontajien Teemu Lehtosen ja Miia Eskelinen-Fingerroosin kanssa lasten oikeuksista ja asemasta keskustelee lapsioikeusjuristi, varatuomari sekä Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari. Johanna on toiminut aiemmin myös lapsistrategian pääsihteerinä. Jaksossa kuullaan kansallisen lapsistrategian parissa tehdystä monialaisesta yhteistyöstä, sekä miten sen avulla rakennetaan kaikille lapsille yhdenvertaista ja tasa-arvoista Suomea.
Lapsistrategia kertoo, miten voimme huomioida lapset erilaisissa tilanteissa yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti
Suomessa on julkaistu ensimmäinen kansallinen lapsistrategia, jonka avulla halutaan varmistaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet toteutuvat Suomessa mahdollisimman hyvin.
Lapsistrategian tarkoituksena on saada lapsen oikeudet, ihmisoikeudet ja perusoikeudet Suomessa paremmin eteenpäin. Olemme olleet sitoutuneita YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen yli 30 vuotta ja silti meillä on ollut haasteita lasten oikeuksien täysimääräisessä toteutumisessa. Esimerkiksi valtakunnan tasolla alueellinen yhdenvertaisuus ei toteudu täysin kaikkien lasten kohdalla, ja näitä ongelmia olemme lähteneet ratkomaan”, Johanna Laisaari kertoo.
Johanna kertoo pitäneensä vahvasti koko työuransa aikana esillä lapsen oikeuksia ja omaakin laajan näkökulman siihen, miltä lasten, nuorten ja perheiden arki näyttää esimerkiksi lastensuojelun sekä Ensi- ja turvakotien liiton parissa tehdyn työn kautta.
“Tämä on ehkä ollut sellainen unelmien työpaikka päästä valtakunnan tasolla viemään sitten näitä lasten oikeuksia eteenpäin yhdessä erittäinkin loistavan porukan kanssa”, Johanna iloitsee lapsistrategian pääsihteerinä toimimisesta.
Hän kertoo lapsistrategian luomisen olleen iso, monia eri tahoja ja asiantuntijoita osallistava työ, joka lähti liikkeelle lapsioikeusperustaisesti. Työssä hyödynnettiin muun muassa YK:n lapsen oikeuksien komitealta saatua suositusta ja Lapsen aika 2040 -selvitystä. Valmistelussa kuultiin ja osallistettiin myös lapsia ja nuoria itseään.
“Mitä opetetaan, pyritään myös itse tekemään, eli emme vain ole tehneet lapsia varten vaan yhdessä heidän kanssaan”, Johanna kuvailee ja jatkaa “On pyritty hyvin vahvasti olemaan yhteydessä ja kuulemaan tätä laajaa kenttää. Koska ihan selväähän on, että jos me tehdään tätä jossain norsunluutornissa yksin, niin eihän kukaan sitä strategiaa tunne tai vie eteenpäin”.
Lopputuloksena lapsistrategiassa on huomioitu yhteensä 11 kokonaisuutta tai teemaa, jotka koskettavat laajasti eri tahoja, kuten valtiota, hyvinvointialueita, kuntia ja myös huoltajia.
Lapsistrategian toimeenpanon kokonaisuudet ovat:
- Lasten ja lapsiryhmien eriarvoisuuden torjunta.
- Haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien turvaaminen.
- Lasten suojeleminen kaikelta väkivallalta.
- Lasten ja perheiden tarpeita vastaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttaminen.
- Lasten yksilöllisyyden tarpeisiin vastaavan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäminen.
- Lapsiperheiden riittävän elintason ja sosiaaliturvan varmistaminen, sekä työn ja perheen yhteensovittaminen.
- Lasten läheisten vertaissuhteiden tukeminen.
- Lasten harrastusten ja muun vapaa ajan toiminnan toteuttaminen.
- Lapsen edun ensisijaisuuden aktiivinen soveltaminen ja lapsivaikutusten arviointi.
- Lasten kuuleminen, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen.
- Lapsiasioiden koordinaatio, lapsistrategiatietojen kokoaminen ja lapsen oikeuksia koskeva koulutus.
Lapsistrategia osana päätöksentekoa ja arkea
Lasten ja nuorten asiat ovat konkreettisesti läsnä tietysti vanhempien ja perheen elämässä, mutta myös kuntatasolla ja hyvinvointialueilla tehdään paljon päätöksiä, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten arkeen. Lapsiasioiden koordinaatiota varten onkin perustettu vakituinen yksikkö, lapsistrategiaryhmä, jossa neljän henkilön virkavastuulla on lapsiasioiden koordinaatio.
Johanna korostaa myös lapsistrategian kaksiosaisuutta, joka tarkoittaa, että kukin hallitus valitsee lapsistrategian linjauksista ne, joita halutaan viedä eteenpäin.
“Oltiin kansainvälisesti benchmarkattu tällainen kaksiosaisuus, eli tehdään se yksi ylätaso ja sitten jokainen hallitus tietyllä tavalla pystyy itse valitsemaan ne painopisteet”, hän tarkentaa.
Myös seurantatyöhön on panostettu: Tilastokeskuksen kanssa käynnissä oleva hanke pyrkii luomaan Suomeen tietopohjan lasten ja nuorten sekä perheiden tilanteiden seurantaan, jotta monessa eri paikassa sijaitseva sirpaleinen tieto saataisiin kerättyä yhteen hyödynnettäväksi. Oikeiden mittareiden ja merkittävän datan löytäminen ja analysointi auttaisi edistämään aitoa tiedolla johtamista.
Strategian käytäntöön viemistä auttaa myös laaja koulutuskokonaisuus, jota voivat hyödyntää niin lapsiin kohdistuvia päätöksiä tekevät päättäjät, lasten kanssa työskentelevät kuin huoltajatkin. Koulutukset ja julkaisut löytyvät osoitteesta lapsistrategia.fi.
“On ollut hirvittävän hienoa huomata, että hyvinvointialueet ja organisaatiot ovat ottaneet sen omaksi, eli heillä on nyt käytettävissään tällaista erittäin laadukasta lapsen oikeuksien koulutusta. Siellä on asiaa lapsivaikutusten arvioinnista, ja koulussa ja sosiaalihuollossa on lapsen oikeudet ja väkivalta -teemaa, sekä harrastamisen teemaa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on ilmoittanut, että että tämän vuoden maaliskuusta alkaen kaikki lasten kanssa työskentelevät henkilöt tulee käymään tämän koulutuksen. Vantaan kaupunki on laittanut vielä hieman paremmaksi, ja heillä myös päättäjät ja kaikki toimialat käyvät tämän koulutuksen ensimmäisen osuuden”, Johanna iloitsee.
Koulu lapsen äänitorvena
Lapsistrategiassa otetaan kantaa myös koulumaailmaan: tavoitteena on oppimistulosten kääntäminen nousuun ja eriarvoisuuden vähentäminen suunnitelmallisilla ja tavoitteellisilla toimenpiteillä. Käytännön toimenpiteinä Johanna mainitsee tähän liittyen esimerkiksi opetuksen, kasvatuksen ja koulutuksen henkilöstön tiedon lisäämisen siitä, mitä tarkoittaa lapsen edun ensisijaisuus sekä yhdenvertainen jokaisen lapsen osallisuus.
“Tärkeintähän meidän on nimenomaan mahdollistaa ja huomioida lapsille koulussa se yksilöllinen tuki heidän tarpeidensa mukaan ja mahdollisuus kasvaa parhaaksi mahdolliseksi omaksi yksilöksi. – – Opetus- ja kulttuuriministeriössä tätä viedään jo vahvasti eteenpäin”, Johanna avaa.
Työpajoissa ja kyselyissä selvisi myös, että suurin osa lapsista ja nuorista kokee koulun olevan se paikka, jossa he kuulevat omista oikeuksistaan, pääsevät kertomaan omia näkemyksiään ja mielipiteitään sekä kokevat tulleensa muutenkin kuulluksi.
Johannan terveiset kaikille lasten kanssa töitä tekeville
Johannan siirtyessä lapsistrategiatyön parista uusiin kuvioihin hän uskoo, että tehty työ on tuonut tietoisuutta lapsen oikeuksista ja aiheen parissa on saatu aikaan hyvää yhteistyötä.
“Huomaan, että tämä lasten oikeuksien sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on kyllä tärkeä asia yli puoluerajojen ja yli toimialojen”, Johanna huomauttaa.
“Meitä kaikkia aikuisia tarvitaan, jotta voimme rakentaa yhdenvertaista ja tasa-arvoista kaikkien lasten Suomea, joka on tämän kansallisen lapsistrategian visio ja tavoite”, hän päättää.
Kuuntele jakso tästä:
Virhe! Tietoja ei voitu hakea. Yritä myöhemmin uudelleen.