Opetusalan trendit 2026 - luottamusta, arjen sujuvuutta ja yhteistä kehittämistä
Viestinnän selkeyttäminen, turvallinen teknologian hyödyntäminen sekä kansallisten linjausten ja arjen parhaiden käytäntöjen yhdistäminen nousevat kouluarjen kehittämisen kärkeen. Kun kehitystä tehdään yhdessä, teknologia ei vie aikaa oppimiselta, vaan palauttaa sen sinne, minne se kuuluu. Liiketoimintajohtaja Teemu Lehtonen käy blogissa läpi tulevan vuoden tärkeimpiä teemoja.

Vuosi 2026 tuo mukanaan paljon uutta pohdittavaa opetusalalle. Oppimisen tukea tarvitaan yhä enemmän, opettajien jaksaminen on koetuksella ja talous kiristyy. Samalla tekoäly muuttaa opetusta ja opetuksen eriyttäminen asettaa oppilaitoksille yhä tarkempia vaatimuksia.
Tulevat muutokset ovat toki isoja asioita arkeemme, mutta itse näen tulevan vuoden mahdollisuuksen aikana. Kun koulujen ja oppilaitosten arkea ja työkaluja kehitetään yhdessä – läpinäkyvästi, käyttäjälähtöisesti ja hyvinvointia tukien – voidaan haastavista trendeistä kääntää suunta kohti kestävää ja inhimillistä oppimisen tulevaisuutta.
Wilma on mukana rakentamassa tätä muutosta tarjoamalla työkaluja, jotka tukevat arjen sujuvuutta ja auttavat kouluyhteisöjä keskittymään siihen, mikä on tärkeintä: oppimiseen ja vuorovaikutukseen.
Sukelletaan seuraavaksi muutamaan ajankohtaiseen teemaan opetusmaailmassa.
1. Sujuva viestintä ja yhteinen hyvinvointi – vähemmän viestejä, enemmän merkitystä
Viestintä on koulun arjen selkäranka. Kun tieto kulkee oikeaan aikaan oikeille ihmisille, oppijoiden hyvinvointi vahvistuu ja yhteistyö kodin ja koulun välillä syvenee.
Viestintä saattaa kuitenkin olla myös kuormittavaa: kanavia on monia, viestien määrä kasvaa ja olennaisen tiedon tunnistaminen vie aikaa. Jotta nämä negatiiviset trendit saadaan torjuttua, vaaditaan koulumaailmalta entistä läpinäkyvämpää toimintaa sekä oppijoiden ja huoltajien tuomista entistä lähemmäksi oppimisen arkea. “Pienikin kutsu tai myönteinen viesti voi avata oven yhteiselle tekemiselle”, muistuttaa Vanhempainliiton erityisasiantuntija Tuija Metso blogissa.
Tämä vaatii vahvaa johtajuutta oppilaitoksissa uudenlaisen viestintäkulttuurin luomiseksi: yhteistyölle täytyy luoda selkeät odotukset ja kokonaisviestinnän laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota laadukkaan vuorovaikutuksen luomiseksi. Tulevaisuudessa painopiste siirtyykin yhä enemmän viestinnän määrästä sen laatuun ja vaikuttavuuteen.
Tämän tavoitteen pohjalta kehitämme myös Wilmaa ja sen ratkaisuja. Päivitämme keskeisiä toiminnallisuuksia ja tuomme käyttöön uusia työkaluja, muun muassa oppimisen tuen uudistuksen tueksi. Tällä hetkellä kehitämme Wilman viestintää kohti älykkäämpää ja selkeämpää kokonaisuutta, jossa keskitymme käytettävyyteen, viestinnän sujuvuuteen ja arjen työn helpottamiseen. Mahdollistamme jatkossakin laadukkaan, läpinäkyvän ja monipuolisen viestinnän tarjoamalla työkalut, joiden avulla oikea tieto saadaan helposti kaikkien nähtäville ja käyttöön, positiivisen yhteistyön luomiseksi.
2. Käyttökokemus ja lakimuutokset – tuki ja sääntely toimivaksi arjen tasolla
Sääntelymuutokset lisäävät velvoitteita, mutta myös avaavat samalla mahdollisuuksia uudistaa ja kehittää toimintaa. Teknologian ja järjestelmien uudistukset eivät kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan vaativat aivan uudenlaisia tapoja yhdessä kehittämiselle.
Regulaation kasvaessa sekä Euroopan että Suomen tasolla, kehitysaskeleet on valittava tarkkaan. Samalla palveluiden kehittäminen käyttäjän näkökulmasta korostuu entisestään. Parhaat tulokset syntyvät aidossa yhteistyössä asiakkaiden ja käyttäjien kanssa. Välttämättömien tiedon kirjaamisten on oltava mahdollisimman kevyitä kaikille käyttäjäryhmille, ja tiedon automaattista hyödyntämistä eri tarkoituksiin on lisättävä. Tämä vaatii rohkeutta sekä meiltä että asiakkailtamme, sillä samalla muuttuvat myös prosessit ja tavat, joilla toimintaa kehitetään.
Wilmalla asiakaskunnastamme muodostuvat fokusryhmät ovat tarpeen tullen mukanamme aina suunnittelusta toteutukseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Näin varmistamme, että kehitystyö perustuu koulujen ja oppilaitosten todellisiin tarpeisiin – ei vain sääntelyyn. Konkreettinen esimerkki tästä on oppimisen tuen fokusryhmä, jonka avulla kirjaamistyökalujen kehitys on voitu toteuttaa aidosti oppimisarjesta käsin.
Ajankohtainen esimerkki opetusalaan vaikuttavasta lakimuutoksesta on vuoden 2026 alussa voimaan astuva sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta koskeva vaatimus. Osana Digi ensin -hanketta, viranomaisposti tulee toimittaa ensisijaisesti digitaalisesti kaikille kuntalaisille. Lakimuutos edellyttää, että oppilaitoksilla ja kunnilla on järjestelmä, joka pystyy toimittamaan päätösten ilmoitukset Suomi.fi-viesteihin lainmukaisesti, tietoturvallisesti ja ajantasaisilla henkilötiedoilla. Muutos koskee opetustoimessa esimerkiksi koulukuljetus-, kouluvalinta- ja tuen päätöksiä – asioita, joissa tiedon on kuljettava nopeasti ja luotettavasti. Tulemme rakentamaan Wilmaan kokonaisuuden, jonka avulla myös tämän uuden lakimuutoksen noudattaminen on mahdollista.
Valmistaudu lakimuutokseen – taustapalvelut kuntoon hyvissä ajoin
Jotta Suomi.fi-viestit -integraatio Wilmassa toimii saumattomasti ja lain edellyttämällä tavalla, tarvitaan kaksi keskeistä taustapalvelua. Kun nämä ovat käytössä, Wilman ratkaisun käyttöönotto on kunnille ja oppilaitoksille mahdollisimman nopeaa ja sujuvaa.
DVV:n väestötietopalvelu
Suomi.fi-viestit edellyttää ajantasaista tietoa henkilötunnuksista ja huoltajuussuhteista. DVV:n väestötietopalvelu varmistaa, että Wilmassa olevat huoltajien ja oppijoiden tiedot ovat ajan tasalla. Tämä on kriittistä sekä tietosuojan että tiedoksiannon oikeellisuuden kannalta.
Sähköinen allekirjoituspalvelu
Hallintolain 54 §:n mukaiset viranomaispäätökset edellyttävät todisteellista tiedoksiantoa ja usein myös allekirjoitusta. Wilman sähköinen allekirjoitus mahdollistaa dokumenttien allekirjoittamisen suoraan palvelussa varmistaen asiakirjojen lainvoimaisuuden ja eheyden
3. Tekoäly ja turvallisuus – luottamusta ja mahdollisuuksia digiarkeen
Tekoäly on jo osa koulun arkea – halusimme tai emme. Oppijat käyttävät sen tarjoamia työkaluja päivittäin, ja opettajat joutuvat miettimään opetusta, arviointia ja ohjausta uudesta näkökulmasta. Nopea muutos edellyttää uusia pelisääntöjä ja käytäntöjä, joilla tekoälyn mahdollisuudet voidaan hyödyntää turvallisesti ja oppimista tukien. Esimerkiksi Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa suosituksessa autetaan tekoälyyn liittyvän osaamisen kehittämisessä sekä edistetään tekoälyn vastuullista, turvallista ja innovatiivista käyttöä.
Keskeinen kysymys onkin: miten tuomme tekoälyn aidosti auttamaan koulun arkea turvallisesti ja vastuullisesti? Kuten aivotutkija ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen muistutti Wilman Asiakaspäivän keynote-puheenvuorossaan “Ihmisen merkitys tekoälyn aikakaudella”, tekoäly ei vähennä ihmisen tarvetta opetuksessa – päinvastoin. Huotilaisen mukaan koulun tulevaisuus rakentuu nimenomaan vahvalle ihmisen ja teknologian yhteispelille, jossa tekoäly on tuki, mutta vastuu oppimisesta, ohjauksesta ja vuorovaikutuksesta säilyy opettajilla ja kasvattajilla.
Tietoturva ja tietosuoja ovat kaiken oppijatiedon käsittelyn perusta, ja siksi tekoälyn hyödyntämiselle tarvitaan selkeät pelisäännöt. Samalla on tärkeää, että uudet tekoälyratkaisut otetaan rohkeasti käyttöön, koska niiden potentiaali opetuksen arjen helpottamiselle on suuri, esimerkiksi vapauttamalla aikaa ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Kun turvallisuus ja avoimuus kulkevat käsi kädessä, tekoäly voi vahvistaa luottamusta sen sijaan, että horjuttaisi sitä.
Wilman toiminnassa tekoäly on jo mukana lähes kaikessa, esimerkiksi suunnittelussa, kehityksessä, erilaisten tietomassojen analysoinnissa ja asiakastyön tukena. Asiakkaiden tietoja käyttävien palveluiden suhteen seuraamme tiukasti kansallista keskustelua ja pyrimme edistämään yhteisten pelisääntöjen syntymistä.
4. Yhteisöllinen kehittäminen – parhaiden käytäntöjen jakaminen
Koulumaailmassa kukaan ei uudistu yksin. Sääntelymuutokset, teknologian kehitys ja muuttuvat tarpeet haastavat meitä kaikkia, ja parhaat ratkaisut syntyvät yhdessä. Olisikin erityisen tärkeää, että näissä selkeästi kaikkia koskettavissa teemoissa uskallettaisiin ottaa askeleita kohti kansallisia malleja, jolloin säästettäisiin valtavasti työtä joka puolella Suomea.
Vuonna 2026 menestyvät ne organisaatiot, jotka jakavat osaamistaan, oppivat toisiltaan ja uskaltavat kokeilla. Wilman tavoitteena on vahvistaa tätä kulttuuria, jossa parhaat käytännöt leviävät nopeasti ja onnistumisia jaetaan. Digikehityksen onnistuminen edellyttääkin siirtymistä yksittäisistä toteutuksista kohti yhteisiä toimintamalleja ja vakioituja ratkaisuja. Samalla ohjelmistotoimittajan rooli yhteiskehittämisen mahdollistajana ja vakioitujen toimintatapojen luojana korostuu.
Kehitystä ei mitata vain uusilla ominaisuuksilla, vaan sillä, miten ne tukevat arkea ja auttavat oppimisen ammattilaisia tekemään työnsä paremmin ja sujuvammin.
Vuosi 2026 tarjoaa paljon mahdollisuuksia tehdä arjesta sujuvampaa ja yhteistyöstä entistä tiiviimpää. Olemme Wilmalla mukana tässä muutoksessa: kuuntelemassa, kehittämässä ja tukemassa jokaista, joka tekee työtä oppimisen eteen.
✨ Hyvää ja iloista uutta vuotta toivottaen, Teemu Lehtonen
Kulje kehityksen kärjessä - Tilaa Opetusalan uutiskirje
Tilaa Opetusalan uutiskirje ja saat Wilman tuoreimmat artikkelit sekä tulevat tapahtumat ja webinaarit sähköpostiisi kätevästi yhdessä paketissa.
Teemu Lehtonen
Teemu Lehtonen on Visma Aquila Oy:n koululiiketoiminnan johtaja. Teemu on toiminut ennen Vismalle siirtymistä melkein 20 vuotta kuntasektorilla sekä opetuksen että IT:n suunnittelu- ja johtotehtävissä.