Lapsen etu päätöksenteon perustana
Meidän kaikkien tulisi miettiä toimintaamme ensisijaisesti lapsen etua ajatellen. Tämä ei ole valinta, vaan velvollisuus: YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu ja tarpeet. Suomessa myös useat kansalliset lait turvaavat lasten oikeuksia, ja kaikkia lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. Lapsen edun periaate muodostuu siis lapsen oikeuksien kokonaisuudesta.
Lapsen edun mukaiset päätökset takaavat lapsille turvallisen ja suotuisan kasvuympäristön, mikä palvelee myös koko yhteiskunnan etua. Yhteiskunnan tuleekin pyrkiä tukemaan vanhempia ja huoltajia lapsen kasvatuksessa ja kehityksessä. Lapsen edun vastainen toiminta taas voi haurastuttaa pidemmällä aikavälillä koko yhteiskuntaa ja lisätä esimerkiksi terveys- ja turvallisuusriskejä.
On esimerkiksi lapsen edun mukaista, että opettajat ja muut kasvatusalan ammattilaiset jaksavat työssään, sekä saavat käyttöönsä ne työkalut ja tiedot, jotka auttavat heitä tekemään työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä tavoin lapselle voidaan tarjota tarvittavaa apua ja tukea ennakoivasti, sekä estää ajoissa mahdollinen asioiden eskaloituminen.
Opettajien jaksaminen tukee lasten oppimista ja hyvinvointia
Tällä hetkellä laajaa yhteiskunnallista keskustelua herättää se, kuinka lapset ja nuoret voivat henkisesti yhä huonommin ja oppimistulokset ovat laskussa. Nämä voidaan nähdä seurauksena yhteiskunnassamme muuttuneista asioista. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreen sivistyskatsauksen mukaan oppimistulosten heikkeneminen linkittyy sosioekonomisten erojen kasvuun ja sivistyksen rahoituksen vähentymiseen.
Yhteiskunnallisten muutosten seurauksena opettajilta vaaditaan työssään koko ajan enemmän. Opettajan työ pitää nykyisellään sisällään esimerkiksi moninaisten asioiden kirjaamista, seuraamista ja raportointia. Tämä näkyy opettajien voimavarojen hiipumisena, mikä entisestään vaikuttaa opettajien mahdollisuuksiin ja resursseihin olla oppijoiden tukena. Opetusalan työolobarometrin mukaan enemmistö vastaajista kokee merkittävääkin uupumista omassa työssään – työstä ei ehditä palautua, ja työn määrän kasvaessa se valuu iltoihin ja viikonloppuihin.
Millä keinoilla oppimista ja hyvinvointia voitaisiin tukea? Reseptiksi on esitetty muun muassa pienempiä ryhmäkokoja, opiskeltavien asioiden linkittämistä vahvemmin oppijan omaan elämään ja tulevaisuuteen, kotien vahvempaa osallistamista, opettajien jaksamisen tukemista, sekä yleisesti opetus- ja oppimisrauhaa.
Mikäli aihetta tarkastellaan asettamalla lapsen etu ensisijalle, opettajien työn kuormitusta tulisi pyrkiä aktiivisesti helpottamaan esimerkiksi vähentämällä asioiden kirjaamisen tarvetta, hyödyntämällä tietoa ennaltaehkäisevästi ja parantamalla tukiverkostojen mahdollisuutta tarttua varoitusmerkkeihin jo varhaisessa vaiheessa.
Yhdenvertainen mahdollisuus oppia on lapsen etu
Opetuksen nykytilaa tarkastellessa myös inkluusio on aihe, joka herättää paljon tunteita. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto korosti haastattelussamme, että tavoite inkluusiossa, eli kaikille yhteisessä ja yhdenvertaisessa koulussa on ollut hyvä, sillä sen tarkoituksena on vahvistaa yhdenvertaisuutta. Haasteeksi on tunnistettu lähinnä rahoituksen riittämättömyys inkluusion toteuttamiseksi vaaditulla tavalla, jolloin oppimisen edellytyksiä ei pystytä turvaamaan. Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että koulutuksessa erityistä tukea tarvitsevan oppijan kohdalla päätös tuesta tulee aina tehdä lapsen edun ensisijaisuuden näkökulmasta, lapsen mielipide huomioiden.
Wilman tavoitteena on auttaa varmistamaan kaikille Suomen opettajille ja oppijoille mahdollisuus toteuttaa ja vastaanottaa yhdenvertaista opetusta. Palveluntarjoajana voimme antaa oman panoksemme yhdenvertaisen koulumaailman toteutumiseen, tuomalla kaikkien saataville sen kivijalan, jonka päälle kaikki tarvittavat palvelut ja työkalut voidaan rakentaa.
Lapsen etu ohjaa myös Wilman kehittämistä
Myös Wilma on mukana pohtimassa ratkaisuja opetusmaailman haasteisiin. Tärkeänä kodin ja koulun välisen viestinnän työkaluna kehitämme vuorovaikutusta käyttäjälähtöisesti, jotta kotien osallistaminen ja oppijoiden elämä kokonaisuutena olisivat luonnollinen osa opiskelua. Samaan aikaan Wilma on ottamassa tietoisen askeleen kohti yhdenvertaista mahdollisuutta opetuksen digitaalisten palveluiden käyttöön läpi Suomen. Vuoden alussa julkaistu maksuton digitaalinen työpöytä Wilma Links tuo palvelut yhteen näkymään ja vapauttaa aikaa tärkeimpään: opetukseen ja oppimiseen.
Tavoitteenamme on helpottaa käyttäjiemme arkea, jolloin aikaa merkitykselliselle työlle jää enemmän. Esimerkiksi opettajalle tämä voi tarkoittaa lisää aikaa vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa. Näemme, että mahdollisuutemme ja velvollisuutemme on edistää asioita, jotka välillisesti parantavat lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada parasta mahdollista opetusta ja kasvatusta evääksi tulevaisuuteen.
Opetusmaailman työkaluja tulee kehittää lapsen etu edellä – myös hyvinvointialueille siirryttäessä
Ajankohtainen esimerkki lapsen edusta huolehtimisesta on hyvinvointialueisiin (HVA) liittyvä keskustelu opiskeluhuollon ammattilaisten oikeuksista Wilman tietojen näkemiseen. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki määrittää, että opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit saavat käsitellä vain niitä tietoja, joita he tarvitsevat työtehtäviensä hoitamisessa. Samalla Wilma toimii tärkeänä viestintätyökaluna näiden opiskeluhuollon ammattilaisten ja oppijoiden välillä.
Opiskeluhuollon henkilöstön siirryttyä hyvinvointialueille, on lakia saatettu tulkita niin, ettei kyseisillä ammattilaisilla ole enää näkymää Wilmassa sijaitseviin tietoihin. Tällöin apua tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla ei myöskään ole turvallista kanavaa tavoittaa heitä auttavia ammattilaisia. Sujuvan ja turvallisen viestintä- ja tiedonvälitystyökalun puuttuminen hankaloittaa opiskeluhuoltopalveluiden toimivuutta, mikä voi olla aidosti vahingollista nuoren oppijan kehitykselle ja kasvulle. Tällaista arjen sujuvan toiminnan estämistä ei voida perustella lapsen edun mukaiseksi.
Loppujen lopuksi arjen sujuva toiminta perustuu luottamukseen niitä ammattilaisia kohtaan, jotka tietävät mihin ja miten erilaista tietoa saa ja tulee käyttää. Reaktiivinen suhtautuminen jo tapahtuneisiin asioihin voi usein viedä tilannetta huonompaan suuntaan. Tilanteita kannattaakin ennemmin ennakoida aiemmin oppimamme perusteella: varmistaa tehokas tiedonkulku ammattilaisten kesken, kirjata oppimamme talteen ja pitää se yhteisesti saatavilla, sekä kehittää toimintaa havaintojemme perusteella. Näin voimme aidosti sanoa toimivamme lasten etu ensisijaisena valintanamme – nyt ja tulevaisuudessa.
Wilmalla vahva tahtotilamme on saada aikaan yhteinen valtakunnallinen tapa toimia, joka huomioi paitsi lapsen edun, myös Wilman kehittämiselle elintärkeät tietosuoja- ja tietoturvanäkökulmat. Jatkammekin edelleen viranomaisten ja sidosryhmien kanssa tarpeiden selvitystyötä, jonka tavoitteena on standardoida yhteisiä toimintatapoja hyvinvointialueisiin liittyen.
Virhe! Tietoja ei voitu hakea. Yritä myöhemmin uudelleen.