Tule tapaamaan Wilma-tiimiläisiä ITK-konferenssiin 17.-19.4. Hämeenlinnaan. 👉

Opetuksen tulevaisuus ja mahdollisuudet opetusministerin silmin | WilmaCast

Mitä koulumaailmaan kuuluu? WilmaCastissa pureudumme tällä kertaa opetuksen nykytilaan ja tulevaisuuteen opetusministeri Li Anderssonin kanssa.

Kuuntele jakso tästä:

WilmaCast jakso 2, Wilman podcast, Li Andersson, opetuksen tulevaisuus, opetuksen mahdollisuudet

WilmaCastin toisessa jaksossa Teemun ja Miian vieraana on opetusministeri Li Andersson.

Jaksossa kuullaan terveisiä ja konkreettisia arjen havaintoja ministerin koulukiertueelta, sekä keskustellaan koulumaailman ja opetuksen nykytilanteesta, tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista. Ajatuksia herättävät myös alueellinen tasa-arvo oppimisessa sekä digitaalinen syrjäytyminen. Kuuntele jakso ja lue alta artikkelitiivistelmä podcastin keskustelusta.

Koulumaailman kuulumisia opetusministerin koulukiertueelta

Opetusministeri Li Anderssonin mieleen ovat koulukiertueelta jääneet erityisesti opettajien syvä ammattitaito ja tilanteet, jolloin ministeri pääsi näkemään konkreettisesti opetusalan ammattilaisten työtä. Kouluruoka, piha-alueet ja koulukiusaaminen puolestaan mietityttävät edelleen oppilaita.

“Yksi konkreettinen esimerkki, joka jäi hyvin mieleen kiertueelta on, kun opettaja näytti miten käyttää Minecraftia opetuksessa. Kun oppilaat ovat lukeneet jonkin kirjan, he saavat tehtäväksi rakentaa jokin kohtaus kirjasta Minecraftissa ja lähettää opettajalle. Tämä on hieno osoitus siitä, miten voidaan yhdistää perinteistä lukutaidon edistämistyötä pelillistämiseen ja erilaisiin digitaalisiin opetusmenetelmiin”, Andersson pohtii.

Toiveena lisää panostusta koko kouluyhteisön hyvinvointiin

Hyvinvointiin liittyvät kysymykset nousevat kouluvierailuilla vahvasti esille, ja niihin ministeri haluaisi myös vaikuttaa. Erityisesti toisen asteen oppilaitoksissa ja ammatillisella puolella vierailujen yhteydessä esiin nousee viesti ahdistuneisuuden kasvusta: korona on aiheuttanut sen, että kouluun meneminen ja siellä oleminen saatetaan kokea ahdistavana sosiaalisena tilanteena.

“Tämä viesti vakuutti ehkä entistä enemmän siitä, että hyvinvointiin koko kouluyhteisöä koskevana tematiikkana, ei siis vain oppilaat mutta myöskin henkilöstö ja opettajat, tarvitaan vielä vahvempaa roolia koulupolitiikassa nyt tulevien vuosien aikana. Yhteistyö ja sen sujuvuus muiden ammattilaisten kanssa on todella tärkeä ulottuvuus tässä. Jos hyvinvointi ei ole kunnossa, asia tulee näkymään myös oppimistuloksissa ajan myötä, Andersson huomauttaa.

Digitalisaatiosta apua erilaistumiseen ja oppimisen arkeen

Alueiden erilaisuus näkyy koulukiertueilla, mutta toisaalta Suomen koulutusjärjestelmän vahvuus on ollut se, että on pystytty takaamaan laadukasta koulutusta koko maassa. Edelleen viimeisimmässä PISA-tutkimuksessa Suomen oppimiserot koulujen välillä olivat kaikista maista pienimmät, Andersson huomauttaa.

“Suomessa on tasavahva järjestelmä ja rakenteellisia vahvuuksia, jotka liittyvät opettajien korkeaan koulutustasoon ja siihen että meillä on tavallaan yksi yhteinen järjestelmä kaikille”, Andersson toteaa ja jatkaa: “Tasa-arvorahoituksella ja sen vakinaistamisella on pyritty huomioimaan sitä, että meillä on alueita, joissa haasteet ovat vaikeampia. Yhteistyö ja digitaaliset ratkaisut tulee ottaa huomioon laadukkaan opetuksen takaamisessa.”

Digitalisaatio tuo mukanaan sekä haasteita että myös paljon positiivisia asioita. Miten oppimista voitaisiin tukea digitalisaatiolla?

Andersson haluaa muistuttaa tärkeydestä määritellä ja erotella mistä puhutaan, kun puhutaan digioppimisesta. Oppilaiden etäopetus kotona on esimerkiksi eri asia kuin menetelmien ja ohjelmistojen hyödyntäminen opetuksessa muilla tavoin.

“Meillä on yhä enemmän mahdollisuuksia järjestää opetusta niin, ettei opettavan opettajan tarvitse olla samassa tilassa kuin oppilaat. Pienempien koulujen tai lukioiden on mahdollista tehdä yhteistyötä myös eri paikkakuntien välillä, esimerkiksi kielten tai valinnaisaineiden opetuksessa, missä sitten hyödynnetään erilaisia digitaalisia menetelmiä”, Andersson pohtii.

Haasteena digitaalinen syrjäytyminen

Lapsilla ja nuorilla digitaalinen syrjäytyminen voi johtua esimerkiksi kotioloista tai taustasta: kaikille ei ole mahdollista hankkia digitaalisia laitteita, jolloin mahdollisuudet hyödyntää digityökaluja ja -palveluja eivät ole yhtäläiset. Tämä aiheuttaa epätasa-arvoa.

Lapsista ja nuorista puhutaan usein diginatiiveina, mutta on olemassa isot erot digiosaamisessa ja siinä, miten paljon laitteita voidaan kotona hyödyntää. Esimerkiksi lukemaan oppiminen ja koodaamiseen alkeet ovat eri eri asia kuin somen selaaminen.”, Andersson painottaa. “Pidän äärimmäisen tärkeänä, että kouluissa tiedostetaan osaamiserot, pyritään vastaamaan osaamisvajeeseen, ja mahdollisuuksien mukaan yksilöllistetään opetusta niin, että pystyttäisiin jokaisen tarpeeseen vastaamaan.”

Esimerkiksi Uudet lukutaidot -hankkeessa on pyritty edistämään lasten ja nuorten medialuku-, sekä digitaitoja. Olennaisinta on kuitenkin se, mitä jokapäiväinen työ kouluissa ja luokkahuoneissa on, Andersson muistuttaa ja jakaa vinkit, joilla digitaalista syrjäytymistä voidaan ehkäistä:

  1. Opettajien digiosaamisen kehittämistä tulee tukea.
  2. Kannattaa hyödyntää erilaiset kehittämiskokonaisuudet, joille voidaan myöntää erillistä rahoitusta.
  3. Hyvät, kiinnostavat ja erilaisiin tarpeisiin vastaavat erilaiset digitaaliset oppimisympäristöt ja oppimateriaalit, jotka huomioivat erot käyttäjissä ovat myös ensisijaisen tärkeitä.

Tiedolla kasvattaminen digiajassa

Tiedolla kasvattaminen linkittyy hyvin moneen asiaan, joita opetusministeri pitää nykypäivänä äärimmäisen tärkeänä. Lisäksi hän mainitsee tiedolla kasvattamisen liittyvän myös siihen, mitä kouluissa tehdään kun puhutaan monilukutaidosta, medialukutaidoista ja digitaidoista.

“Elämme informaatioyhteiskunnassa ja olemme kaikki jättimäisen informaatiotulvan ympäröiminä joka päivä. Sellaiset kansalaiskyvyt, joita jokainen tarvitsee pystyäkseen toimimaan yhteiskunnassa, liittyvät siihen miten pystyy erottamaan oikean tiedon väärästä, miten epäilysten pitää herätä, miten saa selville tai tarkistaa tiedon oikeellisuuden, miten ammattimainen journalismi toimii, mikä on uutisprosessi ja sen kriteerit, miten uutinen eroaa mielipiteestä, mikä on valeuutinen jne.”, Andersson luettelee.

“Näihin asioihin koulun pitää antaa lapsille ja nuorille välineitä, ja ne kuuluvat nykyajan kansalaistaitoihin.”

Opetusministerin terveiset opetusalan ammattilaisille

Andersson toivoo, että hänen kautensa opetusministerinä muistetaan siitä, että asiat menivät oikeaan suuntaan. Lopuksi hän lähettää myös terveisiä kaikille opetusalalla työskenteleville:

“Kiitos kaikille opetusalan ammattilaisille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten kanssa. Joka päivä kun olen saanut olla ministeri, on ollut etuoikeutettu olo, kun olen saanut tehdä töitä niiden ihmisten kanssa, ketkä tulevat olemaan tämän maan tulevaisuus. Tiedän miten kuormittavaa arki on, mutta toivon koko sydämestäni, että jokainen lasten ja nuorten kanssa työskentelevä saisi kokea tuon saman fiiliksen omassa arjessaan. Mielestäni päättäjien tehtävä on huolehtia että puitteet ovat kunnossa siihen, että jokainen saisi kokea ammattiylpeyttä omasta työstään joka päivä”, Andersson päättää.

Kuuntele WilmaCast-jakso:

Noora Lehtinen

Yhteystiedot: LinkedIn
wilma logo vaalea

    Hittar du inte rätt Wilma?

    Du kan söka fram relevant Wilma genom att skriva in ortens eller läroanstaltens namn. T.ex.  Wilma-licensen för en lågstadieskola i Helsingfors ägs av Helsingfors stad.

    När du hittat rätt Wilma kan du gå vidare till inloggningen.

    Etkö löydä oikeaa Wilmaa?

    Voit hakea omaa Wilmaa paikkakunnan tai oppilaitoksen nimellä. Esimerkiksi Helsingin peruskoulun Wilma-lisenssin omistaa Helsingin kaupunki.
    Kun löydät oman Wilmasi, valitse siirry kirjautumiseen ja kirjaudu sisään.

    wilma logo vaalea