Positiivinen Wilma-viestintä tukee positiivista pedagogiikkaa Nurmijärvellä

Nurmijärven kunnassa positiivinen viestintä vahvistaa kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta, sekä tukee opettajien työhyvinvointia. Haastattelimme blogiin kehittämisryhmässä mukana ollutta rehtoria. Lue Nurmijärven kokemuksia positiivisista tuntimerkinnöistä osana Wilma-viestintää.
Positiivinen Wilma-viestintä tukee positiivista pedagogiikkaa Nurmijärvellä
Kuva: Nurmijärven viestintä

Kunnan koulujärjestelmän vaihtuessa noin 44 000 asukkaan Nurmijärvellä syntyi opetussuunnitelmatyöryhmässä idea sisällyttää Wilman tuntimerkintöihin myös positiivista viestintää.

Kunnan useissa opetusyksiköissä hyödynnettiin jo vahvasti Huomaa hyvä! -käytäntöjä luonteenvahvuuksien vahvistamiseen ja positiivista pedagogiikkaa ryhmien toiminnan ohjaamiseen kannustavalla tavalla. Wilman valjastaminen positiivisen viestinnän työkaluksi olikin luonteva kehitysaskel. Myös uuden opetussuunnitelman henki koettiin yhtenäiseksi kannustavan viestinnän kasvattamisen kanssa.

“Opettajien virkavelvoitteeseen kuuluu tiettyjen asioiden kirjaaminen, mutta ihmisten välisen vuorovaikutuksen kannalta on tärkeää, että rakentavan tai ikävämmän palautteen lisäksi mukana on vähintään yhtä paljon hyvää palautetta. Tällä tavalla vahvistamme kodin ja koulun yhteistyötä”, toteaa Nurmijärvellä rehtorina toimiva Pia Rauha.

Positiivinen viestintä mahdollisimman helpoksi ja nopeaksi toteuttaa

Positiivisten ja kannustavien kommenttien haluttiin olevan opettajien käytettävissä mahdollisimman helposti ja nopeasti. Aluksi valmiit positiiviset merkinnät luotiin opetussuunnitelmatyöryhmässä. Suunnittelutyöhön osallistui niin luokan- ja, aineenopettajia, kehittämisopettajia, rehtoreita ylä- ja alakouluista, kuin myös kunnan opetuspäällikkö.

Kun suunnittelutyö oli valmis, kunnan Wilma-pääkäyttäjä lisäsi valmiit positiiviset kommentit koko kunnan esiopetuksen ja perusopetuksen käyttöön tuntimerkintöihin, velvoittavien merkintöjen joukkoon. Opettajille esiteltiin valmiit positiiviset kommentit osana käyttöönottokoulutusta. Nurmijärvellä on käytössä Wilma myös esiopetuksessa, mikä mahdollistaakin kannustavan palautteen esikoulusta lähtien.

“Jokaisella kunnan opettajalla eskarista ysiin näkyvät Wilmassa samat positiiviset palautteet, jotka voi vain napauttaa käyttöön”, Pia kertoo.

Yhteensä positiivisia merkintöjä on käytössä yli 20 kappaletta. Merkintöjä ovat esimerkiksi:

  • Toimit reilusti ryhmässä: mainiota!
  • Keskityit upeasti omaan työhösi!
  • Teit parhaasi: hyvä!
  • Sait toiset iloisiksi: kiitos!

Positiivinen viestintä on parantanut vuorovaikutusta ja tukenut opettajien työhyvinvointia

Positiivinen viestintä otettiin Nurmijärvellä käyttöön noin kolme vuotta sitten. Pia kertoo lasten vanhempien olleen uudistuksesta todella iloisia, kun kannustavia kommentteja on saatu, vaikka oppimisessa olisikin haasteita. Ideana onkin, että myös oppimishaasteiden kanssa painivien oppilaiden vahvuuksia tunnistetaan ja heitä kannustetaan yhtäläisesti.

“On ihan erilainen kokemus lähestyä opettajaa vanhempana, kun on kokemus siitä, että opettaja on nähnyt omassa lapsessa hyvää ja tsemppaamista”, Pia toteaa.

Opettajat taas ovat kokeneet positiivisen viestinnän vahvistavan kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta. Sitä ei koeta lisätyönä tai taakkana, vaan tapana tehdä omaa työtä – varsinkin kun merkinnät ovat helposti valmiiksi olemassa. Merkinnät tulee tehtyä esimerkiksi samalla kun merkitsee poissaolot tai läksyt Wilmaan.

“Olen kuullut opettajilta hyvää palautetta. Eräs opettaja totesikin juuri, että on ihanaa antaa positiivisia kommentteja, sillä niistä tulee itsellekin hyvä mieli. Kun haastavamman päivän päätteeksi päättää, että käy antamassa oppilaille kannustavia palautteita, jää viimeisenä mieleen, kuinka paljon päivänä aikana tapahtui myös hyvää, mikä on ihan mahtavaa ja työhyvinvoinnin tuki”, Pia kertoo.

Toki pääkäyttäjältä saatu tilastotieto kertoo myös, että vaikka asiaa on pidetty paljon esillä, on positiivisten merkintöjen käyttö edelleen harmillisen opettajakohtaista. Käyttö myös vaihtelee koulukohtaisesti. Avuksi Pia mainitsee yhteisesti sovitut käytännöt positiivisen viestinnän tueksi. Myös rehtorin on hyvä pysyä ajan tasalla siitä, että erilaiset oppilaat saavat tasapuolisesti merkintöjä.

Vinkit positiivisen viestinnän käyttöönottoon

Nurmijärvellä halutaan kannustaa myös muita kuntia lisäämään koulun viestintään mukaan positiivista palautetta.

Pia nostaa esiin kaksi hyvää vinkkiä liikkeellelähdön tueksi:

  • Varmistakaa kunnassa ensin yhteinen näkemys siitä, mitä positiivisia merkintöjä halutaan lisätä mukaan.
  • Varatkaa tarpeeksi työaikaa pääkäyttäjälle. Kuntakohtaisten positiivisten tuntimerkintöjen lisääminen järjestelmään vie oman aikansa.

“Lopuksi vielä sellaiset terveiset kaikille yksiköille, että vaikka ajat ovat melkoiset, joka päivä voi tapahtua jotain tosi kivaa – ja siitä voi laittaa Wilma-merkinnän”, Pia päättää.

Noora Lehtinen

Yhteystiedot: LinkedIn
wilma logo vaalea

    Hittar du inte rätt Wilma?

    Du kan söka fram relevant Wilma genom att skriva in ortens eller läroanstaltens namn. T.ex.  Wilma-licensen för en lågstadieskola i Helsingfors ägs av Helsingfors stad.

    När du hittat rätt Wilma kan du gå vidare till inloggningen.

    Etkö löydä oikeaa Wilmaa?

    Voit hakea omaa Wilmaa paikkakunnan tai oppilaitoksen nimellä. Esimerkiksi Helsingin peruskoulun Wilma-lisenssin omistaa Helsingin kaupunki.
    Kun löydät oman Wilmasi, valitse siirry kirjautumiseen ja kirjaudu sisään.

    wilma logo vaalea