OKM:n tuore selvitys nostaa esiin opetuksen digitalisaation tilannekuvan. Wilman liiketoimintajohtaja Teemu Lehtonen pohtii blogissa, miten kunnissa voidaan edetä kohti vaikuttavampaa digitalisaatiota – yhteistyöllä, parhailla käytännöillä ja nykyisiä työkaluja täysimääräisesti hyödyntäen.
Esi- ja perusopetuksen digitalisaation tilannekuva 2025 nostaa esiin tutun ristiriidan: kunnissa halutaan kehittää opetuksen digitaalisia ratkaisuja, mutta hallinnollinen kuormitus, resurssien niukkuus ja jalkauttamisen haasteet asettavat kehitykselle haasteen. Miten digistrategiat saadaan käytäntöön, ja millainen rooli järjestelmillä on kokonaisuudessa?
Digitalisaation tilannekuva 2025: Mitä OKM:n selvitys meille kertoo?
Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys kokoaa yhteen valtakunnallisen kuvan siitä, missä kunnissa ja kouluissa mennään koulutuksen digikehityksen osalta. Se osoittaa selkeästi digitalisaation etenemisen esteet ja erot eri alueiden välillä, ja nostaa samalla esiin toimia, joihin Suomessa tulisi ryhtyä, jotta kehitys olisi vaikuttavaa ja yhdenvertaista. Haasteet voivat muuten johtaa koulupolkujen eriarvoisuuteen, jossa digitaaliset mahdollisuudet eivät jakaudu tasaisesti, oppijoiden saamien valmiuksien vaihdellessa suuresti kunnasta, koulusta tai opetusryhmästä riippuen.
Mitä haasteita digitalisaatioon liittyy ja mihin tulisi kiinnittää huomiota?
Jatkuva digiosaamisen kehittäminen kaipaa tuekseen opettajien täydennyskoulutusta
Yksi merkittävä hidaste opetuksen digikehitykselle on systemaattisen opettajien täydennyskoulutuksen puute. Digitaaliset välineet ja palvelut kehittyvät nopeasti, mutta ilman jatkuvaa täydennyskoulutusta opettajien osaaminen ei pysy mukana. Jos Suomi haluaa pysyä kehityksessä mukana muiden maiden rinnalla, tämä edellyttää panostamista opettajien digiosaamisen jatkuvaan kehittämiseen.
Aiheen laajempi yhteiskunnallinen keskustelu voisi ottaa kantaa kysymyksiin: kuinka opettajien mahdollisuuksia osallistua täydennyskoulutukseen voitaisiin parantaa ja koulutusaikaa lisätä? Esimerkiksi Virossa osa täydennyskoulutuksesta järjestetään koulujen loma-aikoina.
Yhtenäisten digivalmiuksien rakentaminen edellyttää selkeästi määriteltyjä digiosaamisen tavoitteita
Tällä hetkellä Suomesta puuttuvat perusopetuksen selkeät kansalliset digioppimisen tavoitteet, ja digitaaliset taidot jäävät monin paikoin muiden oppiaineiden tavoitteiden varjoon. Tämä voi johtaa siihen, että lasten ja nuorten digivalmiudet rakentuvat eri tavoin eri kouluissa. Haaste kytkeytyy myös edellisen kohdan täydennyskoulutukseen: opettajilla tulee olla riittävät valmiudet opettaa digitaalisia taitoja yhdenvertaisesti.
Yhtenäinen lain tulkinta helpottaisi hallintoa ja päätöksentekoa
Kunnissa ja kouluissa digipalveluihin liittyvän lainsäädännön tulkinta vaihtelee, mikä aiheuttaa epävarmuutta pääöksenteossa, ja hidastaa sekä tuotteiden kehitystä että sujuvaa käyttöönottoa. Tämä näkyy kunnissa resurssien hajautumisena ja tarpeettomana hallinnollisena työnä.
Yhteinen oppimisanalytiikan malli tukemaan kehittämistä ja seurantaa
Tietoon perustuva kehittäminen tai vertailukelpoisen tiedon kokoaminen opetuksen laadusta ja vaikutuksista helpottuisivat, mikäli tukena olisi kansallisesti koordinoitu oppimisanalytiikan keräämisen ja seurannan malli.
Digistrategiat käytäntöön – Miten järjestelmät voivat auttaa?
Monessa kunnassa on laadittu digistrategia, mutta sen käytännön jalkautus oppilaitosten arkeen on saattanut osoittautua haastavaksi. Strategiat eivät yksin riitä, jos niitä ei saada näkymään opetuksen, johtamisen ja hallinnon päivittäisessä työssä.
Tässä järjestelmillä, kuten Wilmalla, on merkittävä rooli: ne voivat toimia paitsi teknisinä työkaluina, myös toimintakulttuurin käytännön muutosvoimana.
Esimerkiksi lakisääteisten velvoitteiden, kuten poissaolojen seurannan tai oppimisen tuen uudistuksen käytäntöön vieminen edellyttää ratkaisuja, jotka eivät kuormita vaan selkeyttävät kuntien ja opetuksen prosesseja. Erilaiset uudet digitaaliset työkalut tukevat raportointia, vuorovaikutusta ja läpinäkyvyyttä myös koteihin, mikä luo pohjaa luottamukselle ja antaa opetuksen ammattilaisille mahdollisuuden keskittyä ydintehtäväänsä: lasten ja nuorten opettamiseen ja tukemiseen.
Jotta kuntien välillä olevat erot digitalisaation tasossa kaventuisivat, järjestelmien tulee olla skaalautuvia ja toimia myös niissä kunnissa, joissa käytettävissä on vähemmän resursseja. Hyvin suunniteltu järjestelmä on helposti saatavilla ja tukee digitalisaation oikeanlaista hyödyntämistä.
Vakioidut toimintamallit tukemaan tehokkaita prosesseja
Digitalisaation onnistumisen kannalta ratkaisevaa on, että yksittäisistä räätälöinneistä siirrytään yhteisesti määriteltyihin käytäntöihin ja vakioituihin ratkaisuihin. Tämä mahdollistaa paitsi ohjelmistojen yhteentoimivuuden, myös niiden tehokkaan käyttöönoton ja nopeamman kehittämisen. Standardisoidut ratkaisut tukevat parhaiten myös suoraviivaisten prosessien luomista. Parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon on saatavilla myös tukea.
Tulevaisuudessa tekoälyllä voi olla merkittävä rooli opetuksen ja hallinnon tukena, mutta sen käyttöönotto edellyttää myös vastuullisia malleja ja selkeitä tunnistettuja hyötyjä. Teknologian ja lainsäädännön on tuotava aitoa lisäarvoa: niiden tulee palvella lapsen etua ja tukea ammattilaisia työssään parhaalla mahdollisella tavalla – ei asettaa rajoitteita, jotka kääntyvät käyttäjiä vastaan.
Kolme askelta kohti vaikuttavaa digitalisaatiota
Toimiva digitalisaatio rakentuu siis selkeistä valinnoista, yhteisistä käytännöistä ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä. Alla tiivistettynä kolme askelta, joilla kunnat ja oppilaitokset voivat vahvistaa digitaalista kivijalkaansa ja varmistaa, että ratkaisut todella palvelevat opetuksen arkea tasavertaisesti ja kestävästi.
1. Valitse ja ota käyttöön keskeiset perusjärjestelmät täysimääräisesti
Aloita digikehitys siitä, mikä vaikuttaa laajimmin: oppilashallinnosta, opetuksen suunnittelusta ja oppimista tukevista keskeisistä palveluista. Varmista, että nämä perusjärjestelmät ovat kunnassa arkipäivää täydessä potentiaalissaan ennen kuin lisäät mukaan muita vaativia järjestelmiä. Koulutuksen ja viestinnän järjestelmien yhdenmukaista käyttöä ei kannata aliarvioida, se tuo nopeasti sujuvuutta, tehokkuutta ja parempaa tiedonkulkua koko opetustoimintaan.
2. Etene hallitusti ja vahvista käyttöä koulutuksella
Älä pyri ottamaan kaikkea kerralla haltuun – aloita pienestä ja varmista, että henkilöstö todella osaa hyödyntää käytössä olevia toimintoja. Systemaattinen täydennyskoulutus, selkeä vaiheistus ja keskeisiin toiminnallisuuksiin keskittyminen auttavat rakentamaan vahvan pohjan. Myös järjestelmien sisäinen ohjeistus ja käyttöönottotuki ovat osa tätä osaamisen perustaa.
3. Hyödynnä parhaita käytäntöjä ja kehitä yhteistyössä
Pidä mielessä, että digitalisaation onnistuminen ei ole yksittäinen projekti vaan jatkuvaa kehittämistä. Kunnat voivat oppia toisiltaan jakamalla toimivia ratkaisuja, ja samalla ohjelmistotoimittajan rooli yhteiskehittäjänä ja vakioitujen toimintatapojen luojana korostuu. Wilman kehitystyö perustuu juuri tähän: yhteiseen suunnitteluun, pilottihankkeisiin ja käyttäjien kokemusten hyödyntämiseen. Näin järjestelmä kehittyy aidosti käyttäjien tarpeita vastaavaksi ja auttaa yhdenmukaistamaan toimintamalleja ympäri Suomea. Esimerkiksi oppimisen tuen uudistuksessa tuen kirjaamiseen luotiin Wilman fokusryhmätyössä valtakunnallisesti yhtenäinen työkalu, joka huomioi eri kokoisten kuntien ja eri oppiasteiden erityispiirteet.
Lue lisää: